Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifiointiprosessissa tulee varautua erilaisiin töyssyihin eikä Turkki ole välttämättä ainut kompastuskivi. Asia nousi esiin suomalaisten europarlamentaarikkojen pressikahveilla, kun he kommentoivat ajankohtaista tilannetta Suomen osalta Madridin Nato-huippukokouksen jälkeen.
Huippukokouksessa Turkki taipui kutsumaan Suomen ja Ruotsin Naton jäseniksi, mutta esitti pian tämän jälkeen oman tulkintansa siitä, mitä oli sovittu ja tiukkoja vaatimuksia, jotta maa olisi myös valmis ratifioimaan jäsenyydet.
Europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) korostaa, että Suomen ja Ruotsin kutsuminen Naton jäseniksi on merkittävä askel, mutta väläytti ratifiointiprosessissa odotettavissa olevan töyssyjä myös muiden kuin Turkin osalta.
Virkkunen nosti esiin Slovenian, missä hallituksessa oleva vasemmistopuolue on vastustanut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä. Virkkusen mukaan siellä paraikaa pohditaan, miten parlamentin äänestyksessä toimitaan ja onko vastustajien mahdollista äänestää tyhjää.
– Tämäntyyppisiä tilanteita tulevan vuoden aikana voi olla eri jäsenmaissa, erilaisia hallituskoalitioita ja ääripuolueita hallituksissa. Ratifiointiprosessissa pitää varautua töyssyihin ja siihen, että prosessiin menee aikansa. Tärkeä etappi on kuitenkin nyt saavutettu, kun Suomi ja Ruotsi on kutsuttu jäseniksi, Virkkunen summaa.
Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.) uskoo, että neuvottelut Turkin kanssa ovat olleet puolin ja toisin tiukat. Hän ei usko, että Turkille olisi annettu lupauksia, ”jotta tämä askel saataisiin eteenpäin”, mutta varsinaista jäsenyyttä ei sitten saataisi aikaiseksi.
Europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen (kesk.) arvioi, että ”keskeinen lukko on nyt avattu”, kun Suomi ja Ruotsi on kutsuttu Naton jäseniksi ja muut lukot ovat jatkossa helpompia.
– Se, mikä helpottaa näiden lukkojen avaamista on se, kun Yhdysvallat on kaiketi luvannut nyt Turkille näitä F 16 -hävittäjiä. Uskon, että sillä on suuri merkitys ja Turkki tulee loppupeleissä hyväksymään myös Suomen jäsenyyden.
Europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.) korostaa, että mitä tulee esimerkiksi Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin esittämiin ihmisten luovutuspyyntöihin, tilanne on tämän osalta ”aika selvä”. Suomi ei ryhdy muuttamaan lainsäädäntöään eikä luovuttamaan ihmisiä vastoin periaatteitaan.
– Minusta tässä ei ole huolta, että Suomi tai Ruotsi olisivat kääntämässä kelkkaansa. Ruotsissa on iso kurdivähemmistö ja siellä on tuotu esiin näitä pelkoja, mutta oikeusvaltiossa nämä hoidetaan asianmukaisella tavalla.
