Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n mukaan toimialan yritysten liikevaihto tammi-helmikuussa 2024 oli kahdella kolmasosalla yrityksistä heikompi kuin viime vuonna. Palvelujen myynnin määrä oli vielä selvästi huonompi, koska liikevaihtoa on ylläpitänyt kustannusten kasvaminen.
Myös näkymät kevääseen ovat heikot, sillä noin 60 prosentilla liikevaihto on myös keväällä huonompi kuin viime vuonna. Vuoden 2021 syksyllä alkanut ennennäkemätön kustannuskehitys on kaatanut alan yrityksiä, jotka kärsivät edelleen koronarajoitusten ja Venäjän sodan seurauksista.
Koko ravintola-alan näkymät ovat vaisut kustannuskehityksen, riittämättömän kysynnän ja heikon kannattavuuden takia. Pikaruokaravintolat menestyvät yleensä muita ravintolayrityksiä paremmin talousahdingossa, mutta nyt niidenkään tilanne ei poikkea muusta ravintola-alasta.
Nykyinen tilanne poikkeaa aiemmasta siinä, että lopettaneiden ravintoloiden joukossa on hyvin menestyneitä ravintoloita.
– Ravintoloiden ahdingon pääasiallisina syinä ovat yhtäältä raju kustannusten nousu, joka vaikuttaa negatiivisesti myös yleensä taantumassa hyvin menestyviin pikaruokaravintoloihin, ja toisaalta asiakkaiden ostovoiman heikentyminen. Pubeja ja yökerhoja rasittaa lisäksi EU:n korkein alkoholijuomaverotus, joka ohjaa kulutusta pois ravintoloista. Anniskelun korkeassa verotuksessa ei ole järkeä valtiontaloudenkaan kannalta, sillä anniskelu olisi matalammillakin verokannoilla ylivoimainen verotulojen tuoja, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.
Valmisteverojen ja arvonlisäverojen korotukset pahentavat alan ahdinkoa
Hallitusohjelman mukaan majoituksen sekä matkailu- ja kulttuuripalvelujen arvonlisävero nousee 14 prosenttiin ensi vuoden alusta lukien. Julkisessa keskustelussa on ollut esillä myös ravintolapalvelujen arvonlisäveron nostaminen.
Timo Lapin mukaan ravintolaruoan arvonlisäveron nostaminen taustalla lienee ajatus siitä, että ravintolapalvelujen verotuksessa olisi korotusvaraa. Tosiasiassa ravintolapalvelujen verotus on erittäin ankaraa jo nyt, hän huomauttaa.
– Ravintolaruoan 14 prosentin arvonlisävero on jo nykyisin EU-kärjen tuntumassa. Anniskelun verotus on kaikissa juomaryhmissä EU-maiden kireintä vuoden alussa voimaantulleiden veronkorotusten jälkeen. Nämä ovat johtaneet siihen, että ravintolapalvelujen hinnat ovat Suomessa EU-maiden toiseksi korkeimmat ostovoimaan suhteutettuna.
– Majoituksen sekä matkailu- ja kulttuuripalvelujen arvonlisäveron nostaminen sekä mahdollinen ravintolaruoan arvonlisäveron nostaminen pahentavat alan yritysten tukalaa tilannetta entisestään. Työvoimavaltaisissa matkailu- ja ravintolapalveluissa vero kohdistuu suoraan työhön ja matkailupalveluissa myös vientiin, Lappi sanoo.
Lapin mukaan myös ay-liikkeen lakot syventävät alan yritysten ahdinkoa sekä lisäävät lomautuksia ja irtisanomisia vaikeassa suhdannetilanteessa.
– Lakkoilu ei ole alan yritysten, mutta ei myöskään työntekijöiden edun mukaista, hän toteaa.
MaRan viikolla 6 tehtyyn jäsenkyselyyn vastasi 539 yritystä seuraavilta toimialoilta: festivaalit, hiihtokeskukset, hotellit ja kylpylät, huvi-, teema- ja elämyspuistot, juhla- ja pitopalveluyritykset, kahvilat, keilahallit, kongressit ja messut, leirintäalueet, liikenneasemat, pikaruokaravintolat, pubit ja yökerhot, ohjelmapalveluyritykset, opiskelija- ja henkilöstöravintolat sekä ruokaravintolat.