Työministeri Matias Marttisen (kok.) mukaan Suomen nykyinen työperäisen maahanmuuton perusmalli ei kaipaa suuria muutoksia. Marttinen sanoi maanantaina tiedotustilaisuudessa, että Suomessa on jatkossakin syytä pitää kiinni tarveperusteisesta mallista.
Marttisen mukaan työperäisen maahanmuuton tarpeen pitää jatkossakin määräytyä työnantajien tarpeista, ei valtion asettamista kiintiöistä. Ministerin mukaa prosessin tulee lähteä siitä, että työnantaja etsii osaajaa maailmalta, jos sopivaa työntekijää ei löydy Suomesta.
– Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, jotta pystymme saamaan kansainvälisiä osaajia niihin tehtäviin, joihin ei löydy osaajia kotimarkkinasta, Marttinen totesi.
Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi maanantaina selvityksen työperäisen maahanmuuton malleista eri maissa. Selvityksessä kartoitettiin, miten eri maat hyödyntävät esimerkiksi pisteytystä, ja millaisia havaintoja kansainvälisistä malleista voidaan tehdä Suomen näkökulmasta.
Marttisen mukaan nykyistä mallia voidaan kehittää, ja pisteytys voi olla hyödyllinen apuväline erityisesti huippuosaajien houkuttelussa.
Ministeri torjui ajatuksen niin sanotusta kynnysmallista, jossa Suomeen voisi tulla hakemaan töitä ilman tiedossa olevaa työpaikkaa. Marttisen mukaan se olisi dramaattinen muutos Suomen maahanmuuttomalliin. Hän korosti, että Suomeen tuleminen edellyttää jatkossakin työsuhdetta tai työtarjousta työnantajalta. Kynnysmalli on käytössä esimerkiksi Saksassa ja Itävallassa.
Työperäisen maahanmuuton määrät ovat laskeneet taloustilanteen mukana. Huippuvuonna 2022 Suomeen tuli työperusteisesti noin 20 000 henkilöä, kun viime vuonna määrä oli noin 10 700. Ministeriö arvioi tämän vuoden lukujen arvioidaan olevan viime vuotta suuremmat
Työntekijän oleskelulupien yleisimmät ammattiryhmät olivat viime vuonna hitsaajat, kokit ja siivoojat. Suomeen tulleet erityisasiantuntijat ovat työskennelleet yleensä ohjelmistoalalla.
Marttisen mukaan hallitus ei tee enää sellaisia uusia muutoksia työperäisen maahanmuuton lainsäädäntöön, joista ei ole aiemmin sovittu tai viestitty julkisuuteen. Hänen mukaansa mahdolliset uudet ratkaisut, kuten pisteytyksen laajempi käyttö huippuosaajien houkuttelussa, jäävät seuraavien hallitusten päätettäviksi.
Lue lisää:
Ministeriö selvitti työperäisen maahanmuuton pisteytystä – tällaisia malleja maailmalla on