Työ- ja elinkeinoministeriön selvitys tarkasteli eri maiden työperäisen maahanmuuton malleja.
Suomen nykyinen työperäisen maahanmuuton malli perustuu työnantajien kysyntään, eli Suomeen tuleminen vaatii työsuhteen tai työtarjouksen. Hakijan täytyy lisäksi täyttää valtion määrittämät edellytykset esimerkiksi vähimmäispalkasta.
Luvan edellytykset ovat erilaiset riippuen esimerkiksi siitä, onko henkilö tulossa Suomeen erityisasiantuntijaksi vai työntekijäammatiin.
Työperäisen maahanmuuton pisteytys tarkoittaa, että hakijoita arvioidaan etukäteen määritellyillä kriteereillä. Kriteerejä voivat olla esimerkiksi koulutus, kielitaito, työkokemus ja ikä.
– On hyvä, että työperusteisen maahanmuuton pisteytysmalleja on nyt selvitetty kansainvälisen vertailun avulla. Tämä tarjoaa tietoa vaihtoehdoista poliittiselle arvioinnille tulevaisuudessa, kun Suomen työperäistä maahanmuuttoa kehitetään jatkossa, työministeri Matias Marttinen (kok.) sanoo tiedotteessa.
Selvityksen mukaan keskeisin ero eri maiden mallien välillä on, valitaanko hakijoita kilpailullisesti vai kelpoisuuteen perustuen.
Kilpailullisessa mallissa hakijat asetetaan paremmuusjärjestykseen, ja vain korkeimmat pisteet saaneet kutsutaan hakemaan lupaa. Selvityksen perusteella malli toimii parhaiten suurella maahanmuuton määrällä, jolloin kilpailuasetelman luominen mahdollista. Mallissa pisteytys on pysyvän työperusteisen maahanmuuton ydin, ei riippuvainen olemassa olevasta työpaikasta.
Selvityksen perustella kilpailullinen malli vaatii myös raskaammat rakenteet. Kanada ja Australia käyttävät kilpailullista mallia.
Kynnysmallissa pisteytys perustuu kelpoisuuteen. Hakijoiden on ylitettävä ennakkoon määritelty vähimmäispistemäärä, jotta luvan voi saada.
Malli toimii selvityksen perusteella kevyemmillä hallinnollisilla rakenteilla ja pienemmällä maahanmuuton määrällä. Se ei korvaa työnantajien kysyntää, vaan täydentää sitä. Kynnysmalli johtaa joko määräaikaiseen tai pysyvään lupaan olla maassa. Saksa, Itävalta ja Uusi-Seelanti käyttävät selvityksen mukaan mallia.
Selvityksen mukaan pisteytystä voitaisiin hyödyntää osana Suomen työperäisen maahanmuuton järjestelmää, mutta sille pitäisi määritellä selkeä tavoite.
Pisteytys todennäköisesti lisäisi hallinnollisia vaiheita muuttajalle ja hallinnollista taakkaa viranomaisille ja mahdollisesti työnantajille. Selvityksen mukaan saavutettavien hyötyjen tulisi olla selkeitä, jotta lisäpanostukset ovat kannattavia.