Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti 23. heinäkuuta maansa olevan valmis ”massiiviseen hyökkäykseen” Irania vastaan.
Vaikka Yhdysvallat ei ole tehnyt uusia iskuja lähes 48 tuntiin ensimmäistä kertaa lähes kahteen viikkoon, The Economist arvioi tauon olevan todennäköisesti vain väliaikainen. Yhdysvaltojen siirtämät hävittäjät, erikoisjoukot ja lääkintäkalusto viittaavat lehden mukaan siihen, että Trump harkitsee paluuta laajamittaisiin sotatoimiin.
Lehden mukaan Trumpilla on kolme keskeistä vaihtoehtoa: laajentaa iskuja Iranin kriittiseen infrastruktuuriin, pommittaa uusia ydinkohteita tai aloittaa maahyökkäys. Mikään niistä ei kuitenkaan todennäköisesti pakottaisi Irania avaamaan Hormuzinsalmea tai luopumaan ydinohjelmastaan.
Iskuja kriittiseen infrastruktuuriin
Yhdysvallat on pommittanut heinäkuun aikana satoja kohteita, kuten ilmatorjuntaa, ohjusvarastoja ja sotilaslogistiikkaa. Ensimmäinen vaihtoehto olisi laajentaa näitä iskuja entisestään.
Viime päivinä hyökkäykset ovat kohdistuneet myös Bandar Abbasiin johtaviin teihin, siltoihin, tunneleihin ja rautatieyhteyksiin. Bandar Abbas on Iranin tärkein satamakaupunki, jonka kautta kulkee suuri osa maan ulkomaankaupasta.
Isku osui myös Hormozgānin maakunnassa sijaitsevaan suolanpoistolaitokseen. Iranin valtiollisen median mukaan noin 10 000 ihmisen vedensaanti katkesi 20 kylässä.
Valkoinen talo kiistää pommittaneensa siviilikohteita. The Economist huomauttaa kuitenkin, että tarkoitukselliset iskut puhtaasti siviili-infrastruktuuriin voisivat täyttää sotarikoksen tunnusmerkkejä.
Ydinkohteet ovat yhä vaihtoehto
Toinen vaihtoehto olisi iskeä uudelleen Iranin ydinohjelmaa vastaan.
Yhdysvaltojen ja Israelin arvioidaan aiheuttaneen vakavia vaurioita Natanzin ja Fordow’n uraaninrikastuslaitoksille. Yksi tärkeä kohde on kuitenkin säästynyt.
Kyseessä on Natanzin lähelle Zagrosvuoristoon Kūh-e Kolang Gaz Lān eli Hakkuvuoren uumeniin rakennettava laitos. Trump on toistanut uhkauksensa pommittaa sitä.
Institute for Science and International Security -ajatushautomon mukaan laitos on todennäköisesti vielä rakenteilla. Wall Street Journalin mukaan Iran on kuitenkin jo siirtänyt sinne tuhansia sentrifugeja.
The Economistin mukaan laitos on rakennettu niin syvälle, että Yhdysvaltain tavanomaiset aseet eivät välttämättä kykene tuhoamaan sitä. Carnegie Endowment -ajatushautomon James Actonin mukaan Hakkuvuoren kaltaiset laitokset ovat käytännössä haavoittumattomia muille kuin ydinaseille.
Maahyökkäykseen liittyisi ”huomattava katastrofin riski”
Kolmas vaihtoehto olisi maahyökkäys.
Mahdollisia kohteita olisivat Iranin öljynviennille tärkeä Khargin saari, Persianlahden rannikko tai Hormuzinsalmen ympäristö. Yhdysvalloilla on alueella kaksi lentotukialusosastoa ja merkittävät maihinnousujoukot.
The Economist pitää maaoperaatiota silti epätodennäköisenä. Khargin saaren valtaaminen voisi katkaista Iranin öljyviennin, mutta Yhdysvallat saavuttaa pitkälti saman vaikutuksen merisaarrolla. Persianlahden rannikon miehittäminen ei puolestaan estäisi Irania laukaisemasta ohjuksia ja lennokkeja sisämaasta.
Maahyökkäys Iranin ydinkohteisiin korkealle rikastetun uraanin varastojen tuhoamiseksi tai valtaamiseksi olisi lehden mukaan ”sotahistorian suurin ja monimutkaisin iskuoperaatio, johon liittyisi huomattava katastrofin riski”.
Konflikti leviää ja Trump ei yksin päätä siitä
Iran on samalla laajentanut vastatoimiaan. Heinäkuussa maa on haavoittanut lähes sataa yhdysvaltalaissotilasta, iskenyt Saudi-Arabiaan ensimmäistä kertaa kolmeen kuukauteen ja kohdistanut hyökkäyksiä myös Jordanian Aqabaan.
Hormuzinsalmen laivaliikenne on hidastunut lähes olemattomiin. Huthien hyökkäykset Punaisellamerellä nostivat Brent-raakaöljyn hinnan hetkellisesti 100 dollariin tynnyriltä.
Arabimaiden diplomaatit pyrkivät taivuttelemaan Trumpin hyväksymään kymmenen päivän tulitauon. The Economist pitää kuitenkin epätodennäköisenä, että Iran avaisi Hormuzinsalmen tai luopuisi ydinohjelmastaan.
Entisen yhdysvaltalaisvirkamiehen Ilan Goldenbergin mukaan todennäköisin lopputulos on ”uusi normaali”, jossa yhteenotot jatkuvat, Iran säilyttää otteensa Hormuzinsalmesta ja Yhdysvallat pitää vahvan sotilaallisen läsnäolon Lähi-idässä.
– Olen työskennellyt Iranin parissa lähes 20 vuotta. Vaihtoehtomme eivät ole koskaan olleet hyviä, mutta en ole koskaan nähnyt tilanteen olevan näin huono. Ensimmäistä kertaa urallani olen neuvoton, Goldenberg sanoo.