Martin Paasi: Tämä oli täydellinen tasapäistämismyrsky

Kokoomusedustajan mukaan indeksikorotukset ovat kasvattaneet alijäämiä.
Martin Paasi. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Martin Paasi. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Martin Paasi. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Martin Paasi. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Kokoomuksen kansanedustaja Martin Paasin mukaan automaattiset indeksikorotukset ovat olleet Suomen julkisen talouden alijäämien merkittävä ajuri.

– Kun hintataso vuosien 2022–2023 aikana nousi yhteensä noin 15–16 prosenttia, indeksikorotukset nostivat automaattisesti 2/3 julkisista menoista kuten esimerkiksi työttömyyskorvauksia, asumistukia, mutta myös eläkkeitä, Paasi avaa X:n päivityksessään.

Hän jatkaa, että samaan aikaan yksityisellä sektorilla työskentelevät, eli he, jotka julkisia menoja rahoittavat, näkivät oman ostovoimansa heikentyvän mainitun 15 prosentin verran ja kokivat korkojen nousun.

Tämän Martin Paasi luonnehtii olleen täydellinen tasapäistämismyrsky.

– Asiaa ei tietenkään auttanut, että nollakorkoaikana meillä oli päättäjiä jotka kuvittelivat, että valtion lainanotto on ikuisesti ilmaista. Ei sekään auttanut, että valtiokonttori muutti nollakorkoisten valtionlainojen kiinteät korot vaihtuvakorkoisiksi. Tai se, että julkisia pysyviä menoja päätösperusteisestikin kasvatettiin miljarditolkulla, Paasi sanoo.

Ceuta on eräänlainen pienoismalli siitä, mitä Euroopassa on tapahtunut vähitellen viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana, professori Jukka Savolainen sanoo näkökulmassaan.
Valtiovarainministeri ei näe vaaditun asetusmuutoksen konkreettista vaikutusta.
Mainos