Euroopan unionista on Donald Trumpin Yhdysvalloille lähinnä häiriötä, kirjoittaa Yhdysvaltoihin erikoistunut historioitsija Markku Ruotsila. Centrum Balticumin Pulloposti-uutiskirjeessä asiaa käsittelevä Ruotsila on Helsingin ja Tampereen yliopiston dosentti ja liettualaisen LCC International Universityn vieraileva professori.
– Yhdysvallat valvoo vain omia välittömiä etujaan, ei jotain abstraktia globaalista yhteishyvää, eikä lähde ulkomaille muuttamaan muita maita voimankäytöllä kaltaisekseen, Ruotsila kirjoittaa.
Ruotsilan mukaan Trumpin politiikassa kansallisvaltioiden keskinäistä kilpailua hallitaan neuvotteluilla, milloin tarkoituksenmukaista, mutta muuten mukaudutaan olemassa olevaan. EU ei ole Yhdysvaltojen kannalta kiinnostava.
– Sen katsotaan vain rahastavan Yhdysvaltoja, ja sille tyypillinen byrokraattinen (ja julistuksellinen) monenkeskeisyys nähdään konkreettisia tuloksia estävänä eikä tuottavana.
Nato on kuitenkin Trumpin Yhdysvalloille kiinnostava ja siksi Suomella on nyt asiat ihan hyvin.
– Kaikista Itämeren alueen maista Suomen asema on parhaimmasta päästä. Puolustusmenojen nostaminen kolmeen prosenttiin BKT:sta ja uusien asehankintojen tekeminen Yhdysvalloista tyydyttää trumpilaisesti ajattelevia. Niin ikään tyydyttää Suomen mukanaolo Joint Expeditionary Forcen ”halukkaiden koalitiossa”. Myös suorilla, harvinaisen hyvin hoidetuilla presidenttitason suhteilla on suurta merkitystä.
Ruotsilan mukaan myös Itämeri kiinnostaa trumpilaisittain ajattelevia, ja varsinkin arktinen alue sen pohjoisosissa ja muualla (kuten Grönlannissa). Uudessakin maailmanjärjestyksessä Yhdysvaltain omat strategiset edut ovat näet samat kuin ennenkin, eikä niihin kuulu Venäjän kasvava vaikutusvalta Itämeren alueella yhtään sen enempää kuin Ukrainassakaan. Säästösyistä voidaan toki olla ennen pitkää poistamassa joukko-osastoja osasta Itämeren maita tai siirtää niitä toisaalle. Siirtokohde voisi Ruotsilan mielestä olla Baltia, jonka puolustuksen pönkittämiseksi toimittiin määrätietoisesti ainakin Trumpin ensimmäisellä kaudella.
– Mutta Yhdysvaltain läsnäolo pohjoisilla seuduilla ei suinkaan ole päättymässä eivätkä sen täkäläiset liittolaissuhteet katoamassa, summaa tutkija.
Markku Ruotsila uskoo myös, että Trump kuuluu sukupolveen joka muistaa että Suomi on maa, joka maksoi velkansa. Ruotsila ei kerro, viittaako tällä sotakorvauksiin Neuvostoliitolle jotka Suomi ainoana maana maksoi vaiko Suomen Yhdysvalloilta vuonna 1918 ottamaan ”syömälainaan”, jolla helpotettiin ruokapulaa ja jonka Suomi myöskin maksoi aikataulun mukaisesti takaisin.
Donald Trump on syntynyt vuonna 1946.
