Asuntomarkkinat synkkenivät lokakuussa, kun vanhojen asuntojen kauppamäärät laskivat 23 prosenttia edellisen vuosikymmenen lokakuiden keskiarvoon verrattuna. Uusien asuntojen kauppa on käynyt vielä vanhoja asuntoja heikommin, kertoo Nordean asuntomarkkinakatsaus.
Koko vuoden asuntomarkkinanäkymiä varjostaneet korkojen nousu sekä ostovoiman ja kuluttajaluottamuksen heikkeneminen ovat alkaneet näkyä asuntokaupassa.
Lokakuussa tapahtui iso notkahdus, jonka myötä vanhojen asuntojen kauppamäärät laskivat Kiinteistövälitysalan keskusliiton mukaan 23 prosenttia edellisen vuosikymmenen lokakuiden keskiarvoon verrattuna, eikä käännettä ylöspäin ole hetkeen näköpiirissä.
Koko alkuvuoden osalta kauppamäärät ovat edelleen plussalla edelliseen vuosikymmeneen verrattuna, mutta viimeisen kolmen kuukauden aikana kauppamäärät ovat nousseet ainoastaan pienemmillä paikkakunnilla.
Uusien asuntojen kauppa on käynyt jopa vanhoja asuntoja heikommin, vaikka ne ovat yleisesti ottaen vanhoja asuntoja energiatehokkaampia, ja sitä kautta pienentävät energiakriisin myötä nousseita asumiskuluja. Myymättömiä uusia asuntoja valuu todennäköisesti vuokramarkkinoille, joka on löytämässä tasapainoa.
– Vuokra-asuntojen kysyntä on kasvamaan päin ja vuokra-ilmoitusten määrä on vähentynyt. Kiinnostusta vuokralla asumiseen nostaa se, että vuokrat nousevat omistusasumisen kustannusten nousua vähemmän. Laajamittaista muuttoliikettä omistusasunnoista vuokralle ei ole kuitenkaan tällä hetkellä nähtävissä, sanoo Nordea Kiinnitysluottopankin johtaja Jussi Pajala.
Suomalaiset varautuneet haastaviin aikoihin
Asuntovelalliset ovat voineet huokaista pienestä helpotuksesta, kun korkomarkkinoilla pitkien ja lyhyiden korkojen nousu on pysähtynyt loppusyksystä. 12 kuukauden euribor tuskin nousee ensi vuonna yhtä voimakkaasti kuin tänä vuonna, ja nousun odotetaan pysähtyvän noin kolmen prosentin kohdalla.
Korkojen nousun hidastuminen näkyy asuntomarkkinoilla kuitenkin pääasiassa vasta ensi vuonna ja asuntokaupan raju hiljentyminen ennakoi asuntojen hinnoissa koko Suomen tasolla noin viiden prosentin laskua.
Heinä-elokuun aikana hinnat nousivat eniten Hämeenlinnassa ja Rovaniemellä, vähiten puolestaan Porissa. Suurista kaupungeista parhaiten ovat pärjänneet Oulu ja Tampere, joita muuttoliike on kohdellut hyvin myös pandemia-aikana. Ennakkotietojen mukaan asuntohinnat laskivat lokakuussa enemmän suurissa kaupungeissa kuin niiden ulkopuolella.
Erityisesti pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat voivat laskea enemmänkin kuin viisi prosenttia, koska asuntolainat ja siten korkokustannukset ovat muuta maata suurempia ja pienissä asunnoissa on ylitarjontaa. Erillistalojen hintojen laskuun vaikuttaa energiakustannusten nousu, joka vähentää kiinnostusta erityisesti sähkölämmitteisiin taloihin.
Asuntomarkkinoiden haastavimmat ajat ovat edessä vuoden 2023 alussa, jolloin talouden kehitys on todennäköisesti heikointa.
Alkuvuoden synkistä näkymistä huolimatta Pajala muistuttaa, että suomalaiset ovat varautuneet haastaviin aikoihin ja suurin osa pärjää hyvin myös ensi talvena.
– Asuntovelallisista 70 prosenttia on korkosuojannut lainansa tai heillä on säästöjä tai muuta varallisuutta raskaampien kuukausien varalle. Myös lyhennysvapaat tuovat joustoa, ja niiden käyttö on edelleen pitkän ajan keskiarvojen alapuolella.
Ensiasunnon ostajat voittajia
Nykyisessä markkinatilanteessa on myös voittajia, ja erityisesti ensiasunnon ostajat ovat paremmassa asemassa kuin vuosikausiin. Kun yksiöiden ja kaksioiden tarjonta on lisääntynyt ja hinnat laskeneet, ostopäätöksiä voi punnita aiempaa huolellisemmin.
Positiivisia näkymiä luo se, että talouden taantuman odotetaan jäävän lyhyeksi, ja ensi vuoden loppupuolella asuntomarkkinat näyttävät jo valoisimmilta.
Nykyinen asuntomarkkinatilanne on kuitenkin sen verran poikkeuksellinen, että se on herättänyt jopa kysymyksen siitä, voiko 1990-luvun alun kaltainen asuntomarkkinoiden romahdus tapahtua uudelleen.
Nordean analyytikko Antti Koskivuo muistuttaa, että toisin kuin laman ja 2007–09 finanssikriisin aikoihin, taloutta taantumaan ajaa nyt energiakriisi ja inflaatio.
– Haastavasta energiatilanteesta huolimatta Suomen tai maailman taloudessa ei ole vastaavaa rakenteellista ongelmaa kuin aikaisemmissa kriiseissä, minkä vuoksi mahdollinen taantuma on todennäköisesti maltillinen eikä laajamittaista työttömyyttä ole odotettavissa. Vahva työllisyys tukee nykyistä asuntomarkkinatilannetta, vaikka kehitys lähikuukausina hieman jäähtyisikin, Koskivuo kertoo.
