Poliisin tietoon tulee lähes päivittäin verkkopetoksia, joissa yksittäiset uhrit ovat menettäneet jopa yli 50 000 euroa. Itä-Suomen poliisi kertoo asiasta tiedotteessa.
Rikolliset ovat esiintyneet muun muassa pankkien ja viranomaisten edustajina ja saaneet uhrit luovuttamaan pankkitunnuksiaan tai hyväksymään tilisiirtoja. Elokuussa poliisille ilmoitetuissa tapauksissa vahingot nousivat useissa tapauksissa kymmeniin tuhansiin euroihin.
Suurimpiin poliisin julkistamiin tapauksiin kuuluu Pohjois-Karjalassa tapahtunut huijaus, jossa 1950-luvulla syntyneeltä naiselta ja hänen hallinnoimiltaan yhdistysten tileiltä vietiin yhteensä yli 50 000 euroa.
Nainen sai puhelun suomalaisesta numerosta mieheltä, joka esittäytyi Osuuspankin ”turvakonttorin” edustajaksi. Soittaja väitti, että naisen tililtä oltiin tekemässä yli 7 400 euron siirtoa.
Mies sai naisen luovuttamaan S-pankin käyttäjätunnukset ja myöhemmin myös kahden yhdistyksen tilien tunnukset. Huijari esiintyi naisen mukaan erittäin luotettavasti ja asiantuntevasti.
Lopulta toiselta yhdistyksen tililtä oli siirretty lähes 30 000 euroa ja toiselta yli 21 000 euroa. Lisäksi naisen omalta tililtä vietiin 7 400 euroa. Poliisi tutkii tapausta törkeänä petoksena sekä törkeän petoksen yrityksenä.
Mobiilipankissa hyväksytyt pyynnöt maksoivat yli 45 000 euroa
Pohjois-Savossa 1970-luvulla syntynyt mies menetti puolestaan yli 45 000 euroa pankkivirkailijaksi tekeytyneelle huijarille.
Mies sai ensin puhelun, jossa robottimainen ääni ilmoitti hänen verkkopankkiinsa murtaudutun. Pian toinen soittaja esittäytyi Osuuspankin työntekijäksi ja väitti, että miehen tilillä oli havaittu suuria tilisiirtoja.
Rahojen palauttamiseksi miehen piti soittajan mukaan hyväksyä OP-mobiilissa näkyviä vahvistuspyyntöjä. Mies hyväksyi useita pyyntöjä ja huomasi myöhemmin tililtään kadonneen lähes 50 000 euroa.
Poliisin mukaan tileiltä vietiin lopulta useilla siirroilla yhteensä yli 45 000 euroa. Tapausta tutkitaan törkeänä petoksena.
Lähes 40 000 euroa vietiin toiselta pohjoissavolaiselta mieheltä huijauksessa, jossa rikollinen esiintyi pankin edustajana ja väitti miehen nimissä haetun noin 110 000 euron edestä lainoja Norjassa ja Ruotsissa.
Soittaja sai miehen kertomaan puhelimeen tulleita koodeja väittäen niiden olevan lainojen perumiskoodeja. Todellisuudessa koodeilla korotettiin tilin päivittäinen turvaraja 40 000 euroon ja vahvistettiin tilisiirrot rikollisten tileille.
Poliisi tutkii tapausta törkeänä maksuvälinepetoksena.
Myös muissa elokuun tapauksissa vahingot olivat suuria. Yhdeltä uhrilta vietiin lähes 30 000 euroa pankin nimissä tehdyssä huijauksessa, mutta poliisi ehti nopeasti siirtojen jäljille ja rahat saatiin takavarikoitua eri tileiltä.
Eräässä vuosia jatkuneessa Facebook-huijauksessa pohjoissavolainen nainen puolestaan menetti poliisin mukaan kymmeniä tuhansia euroja Mark Zuckerberginä esiintyneelle huijarille. Huijaus perustui pitkään jatkuneeseen yhteydenpitoon Facebookissa, jossa rikollinen esiintyi Metan perustajana ja sai naisen lähettämään rahaa useaan otteeseen. Menetettyjen rahojen tarkka kokonaismäärä ei ole vielä tiedossa.
Kaikki edellä mainitut huijaustapaukset ovat sattuneet Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella, mutta vastaavanlaisia petoksia tapahtuu eri puolilla Suomea. Itä-Suomen poliisi on kuitenkin erottautunut muista poliisilaitoksista avoimemmalla ja yksityiskohtaisemmalla tiedotuslinjallaan.
Pankit tai viranomaiset eivät ikinä kysele pankkitunnuksiasi
Poliisi muistuttaa, etteivät pankit tai viranomaiset pyydä verkkopankkitunnuksia tai painosta asiakasta tekemään tilisiirtoja puhelimitse tai viesteillä. Epävarmassa tilanteessa maksua ei pidä hyväksyä eikä tunnuksia luovuttaa.
Jos epäilee joutuneensa huijauksen uhriksi, poliisi kehottaa ottamaan välittömästi yhteyttä omaan pankkiin ja tekemään sen jälkeen rikosilmoituksen. Nopea toiminta voi parantaa mahdollisuuksia estää lisävahingot ja saada siirrettyjä rahoja takaisin.