Maan magneettinen pohjoisnapa on siirtynyt vuodesta 1831 jo yli 2 250 kilometriä Kanadan arktisilta alueilta kohti Siperiaa. Muutos pakottaa päivittämään navigointijärjestelmiä, joita käytetään lentoliikenteessä, merenkulussa, älypuhelimissa ja digitaalisissa kartoissa.
Brasilialaisen Correion mukaan kyse ei ole äkillisestä vaarasta, vaan jatkuvasta muutoksesta Maan magneettikentässä. Sen vaikutukset voivat silti kasvaa, jos järjestelmät käyttävät vanhentunutta tietoa magneettisesta pohjoisesta.
Magneettinen pohjoisnapa on piste, johon kompassit osoittavat. Se ei ole sama asia kuin maantieteellinen pohjoisnapa, joka sijaitsee Maan pyörimisakselin kohdalla ja pysyy kartalla paikallaan.
Maan magneettikenttä syntyy ulkoytimessä, jossa nestemäinen rauta ja nikkeli liikkuvat jatkuvasti. Liike synnyttää sähkömagneettisia virtauksia, joiden seurauksena magneettikenttä muuttuu ajan kuluessa.
Liike on kiihtynyt viime vuosikymmeninä
Magneettisen pohjoisnavan liike kiihtyi erityisesti 1990-luvulta lähtien. Aiemmin se liikkui hitaammin Kanadan arktisilla alueilla, mutta viime vuosikymmeninä suunta on kääntynyt selvästi kohti Venäjän pohjoisosia.
Nature Geoscience -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan muutoksen taustalla on kaksi suurta magneettisen virtauksen aluetta Maan ytimen ja vaipan rajalla. Toinen niistä sijaitsee Kanadan ja toinen Siperian alla. Kanadan puoleisen alueen vaikutus Maan pinnalla on heikentynyt, mikä on vahvistanut Siperian suunnan vetoa magneettiseen pohjoisnapaan.
Muutosta seurataan maailmanlaajuisella magneettikenttämallilla, World Magnetic Modelilla eli WMM:llä. Mallia käyttävät muun muassa hallitukset, puolustusviranomaiset, lentoliikenne, merenkulku ja kuluttajalaitteiden navigointipalvelut. NOAA:n mukaan nykyinen WMM2025-malli julkaistiin joulukuussa 2024, ja sen on määrä olla voimassa vuoden 2029 loppuun.
Malli auttaa järjestelmiä muuttamaan magneettisen pohjoisen käyttökelpoiseksi suuntatiedoksi. Ilman korjauksia pienet virheet voivat kasvaa pitkillä reiteillä, etenkin napa-alueilla, merellä ja lentoliikenteessä.
British Geological Surveyn geomagneettisen kentän mallintaja William Brown on kuvannut nykyistä kehitystä poikkeukselliseksi.
– Magneettisen pohjoisen nykyinen käyttäytyminen on jotakin, mitä emme ole aiemmin havainneet, Brown sanoi tutkimuslaitoksen haastattelussa.
NOAA:n tuoreen katsauksen mukaan magneettinen pohjoisnapa liikkui viime vuoden aikana keskimäärin noin 36 kilometriä vuodessa. Vauhti on hidastunut aiemmasta noin 50 kilometrin vuosinopeudesta, mutta pohjoinen napa liikkuu yhä selvästi eteläistä magneettinapaa nopeammin.
Muutosta ei yleensä huomaa arjessa
Tavallinen älypuhelimen käyttäjä ei yleensä huomaa muutosta arjessaan. Puhelinten paikannus perustuu satelliitteihin, karttatietoon, liikeantureihin ja digitaaliseen kompassiin. Magneettikenttämallin vanhentuminen voi kuitenkin heikentää suunnan tarkkuutta tilanteissa, joissa tarvitaan täsmällistä orientaatiota.
Suurin merkitys muutoksella on aloilla, joilla pienikin suuntavirhe voi pitkällä matkalla kasvaa merkittäväksi. Näitä ovat lentoliikenne, merenkulku, droonit, satelliitit, autonomiset järjestelmät ja toiminta syrjäisillä alueilla.
Maan magneettikenttä on muuttunut ennenkin, ja planeetan historiassa magneettiset navat ovat myös vaihtaneet paikkaa. Tällaiset käännökset tapahtuvat kuitenkin pitkien aikojen kuluessa. Nykyinen liike ei tarkoita välitöntä uhkaa, vaan ennen kaikkea muistutusta siitä, että navigointijärjestelmien on pysyttävä Maan muuttuvan magneettikentän mukana.