”Maatalouden kannattavuudesta kantaa vastuun kaupan ala”

Uusi maatalousministeri korosti olevansa viljelijöiden ja tilallisten puolella.
Uusi maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen toimittajatilaisuudessaan Helsingissä 3. toukokuuta 2022. LEHTIKUVA / SEPPO SAMULI
Uusi maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen toimittajatilaisuudessaan Helsingissä 3. toukokuuta 2022. LEHTIKUVA / SEPPO SAMULI

Opetusministeristä maa- ja metsätalousministeriksi siirtynyt uusi maa- ja metsätalousminiteri Antti Kurvinen (kesk.) painottaa suomalaisen maatalouden olevan kokonaismaanpuolustus- ja huoltovarmuuskysymys.

Hän haluaakin uutena alan ministerinä lähettää ”suomalaisille maatiloille, emännille ja isännille” seuraavan viestin.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Oloissa, joissa Euroopassa riehuu sota, on vaikea kuvitella merkityksellisempää ja arvokkampaa työtä kuin, että jokapäiväinen leipä on pöydässä. Muistakaa se, olen teidän puolellanne.

Kurvinen on huolissaan maatalouden kannattavuusongelmista ja korosti huoltovarmuustukipakettien olevan vain väliaikainen apu ratkaisun sijaan.

-Mikä on sitten mielestäni ratkaisu suomalaisen ruokamarkkinan toimintaan ja suomalaisen maatalouden parempaan kannattavuuteen? Ratkaisun avaimet ovat suomalaisella kaupan alalla ja elintarviketeollisuudella. Te ratkaisette sen, onko tulevaisuudessa suomalaista ruokaa vai ei.

Ministeri toivoi kaupan alan kanssa käytäviä ”neuvotteluja markkinatalouden hengessä” ja kiinnitti huomiota siihen, että päivittäistavarakauppa on Suomessa varsin keskittynyttä, jolloin viljelijä on heikommassa asemassa.

Toisen vastuu-alueensa eli metsätalouden osalta Kurvinen korosti sen merkitystä kansantaloudelle.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Jos Norjalla on öljy, on Suomella metsät. Metsät ovat Suomen aarre ja kansaollisomaisuus. Metsät ovat kansantalouden sekä yrittäjyyden kivijalka.

Lisäksi hän huomauttaa, että Venäjän laiton hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa myös Suomen metsä- ja energiateollisuuteen.

– Vuonna 2020 Suomeen tuotiin metsähaketta  1,8 miljoonaa kuutiometriä eli 24 prosenttia lämpölaitosten käyttämästä energiahakkeen kokonaismäärästä. Tämä on aivan valtava loikka, valtava haaste, nyt kun joudumme [Venäjä-]pakotteiden vuoksi korvaamaan tämän kotimaisella tuotannolla. Jos tätä ei saada korvattua, emme saa kotejamme lämmitettyä.

Kannattaako valita lyhyt vai pitkä viitekorko? Epävarma korkonäkymä tekee valinnasta nyt poikkeuksellisen vaikean.
Janne Salmisen mukaan valtioelinten roolia pitäisi selkeyttää.
Pieni, mutta äänekäs joukko levittää valheita Suomesta ja suomalaisista, Seida Sohrabi sanoo näkökulmassaan.
Mainos