Maan pakkolunastuksista halutaan maksaa markkinahinta

Pakkolunastuksista maksettavaa korvausta esitetään korotettavaksi.
Maaseutua. Kuvituskuva. / LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Maaseutua. Kuvituskuva. / LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Petteri Orpon (kok.) hallitus esittää maan pakkolunastuksien korvausperusteiden muuttamista siten, että tulevaisuudessa korvauksen arviointiperusteena toimisi maan markkina-arvo nykyisen käyvän arvon sijaan. Lisäksi lunastuskorvauksiin lisättäisiin kiinteä 25 prosentin korotus. Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestman iloitsee käsillä olevasta merkittävästä parannuksesta.

– Lakiesityksellä suojataan suomalaisten yksityistä omaisuutta nykyistä tehokkaammin. Maanomistajat ja muut omaisuudenhaltijat ovat kokeneet nykyiset lunastuskorvaukset epäoikeudenmukaisiksi. On oikea periaate, että omaisuudesta maksetaan jatkossa markkina-arvon mukainen täysi korvaus. Se on vähintä pakkolunastustilanteissa. Lisäksi kautta linjan tehtävä 25 prosentin korotus lunastuskorvauksiin vahvistaa yksityisten maanomistajien neuvotteluasemaa. Vastaava muutos tehtiin Ruotsissa yli 10 vuotta sitten, Vestman sanoo tiedotteen mukaan.

Mainos - sisältö jatkuu alla
Mainos - sisältö jatkuu alla

Yhteiskunnan kehittyessä esimerkiksi liikenneyhteyksien, sähkönsiirtolinjojen ja uusien asuntojen rakentamiseen tarvitaan väistämättä maata. Vaikka lunastus on täyttä korvausta vastaan viime kädessä mahdollista, Vestman muistuttaa, että ensisijaista tulisi olla neuvottelu. Julkinen maanhankinta ei saa tarkoittaa yksityisten maanomistajien oikeuksien polkemista.

– Kuntien maanhankinnassa tulisi ensisijaisena vaihtoehtona olla neuvottelu maanomistajan kanssa. Nykytilanne, missä maanomistajan näkökulmasta uhkana on aina mahdollisuus pakkolunastukseen ja alimitoitettuun korvaukseen, ei johda aitoihin neuvotteluihin. Suomen miltei 600 000 yksityiselle maanomistajalle muutos on merkittävä. Kyse on oikeudenmukaisuudesta ja julkisten hankkeiden yleisestä hyväksyttävyydestä, Vestman sanoo tiedotteen mukaan.

 

Ministerin mukaan päätös leikkaa kovapalkkaisimpien järjestöjohtajien palkkoja selvästi.
Päivi Räsäsen tapausta on verrattu Jussi Halla-ahon tuomioon vuonna 2012. Korkein oikeus kumosi myös tuolloin alempien oikeusasteiden päätökset.
Kansanedustajan mukaan sisäisesti riitainen puolue on ajautunut lopullisesti Kimmo Kiljusen ja Nasima Razmyarin linjalle.
Mainos