Suomi teki oikein hakeutuessaan puolustusliitto Naton jäseneksi, arvioi ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) Ylen Ykkösaamussa.
– Nato on täyttänyt erinomaisesti Suomen odotukset, Valtonen linjaa.
Valtonen muistutti, että nyt vallitseva epävakaus ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan olivat joka tapauksessa tuloillaan, riippumatta Suomen jäsenyyspäätöksestä.
– Me ollaan tehty aivan oikea päätös, ja nyt osana liittokuntaa vahvistetaan sitä edelleen, Valtonen sanoi.
Ulkoministeri kehui myös tasavallan presidentti Alexander Stubbin toimintaa. Viime viikkoina Stubb on tavannut lukuisia valtionpäämiehiä, muun muassa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin, Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin sekä Ranskan presidentti Emmanuel Macronin.
Valtonen kiittelikin Stubbin roolia kansainvälisillä areenoilla ”erinomaisen vahvaksi”. Sen ansiosta Suomen rooli Ukrainan tulevaisuutta koskevissa kysymyksissä on myös huomattavan paljon vahvempi.
Sen sijaan Valtonen ei koe, että juuri nyt olisi oikea aika ottaa yhteyttä Venäjän presidentti Vladimir Putiniin.
Aiheesta olisi kuitenkin keskusteltava.
– On selvää, että Yhdysvallat puhuu Venäjän kanssa. Jossain kohtaa varmasti Eurooppakin jonkinlaisen keskustelun käy, Valtonen pohtii.
Kaikkein tärkeintä kuitenkin on keskustelu siitä, mitä keskustelulla halutaan saavuttaa.
Venäjä jatkaa edelleen sotaansa Ukrainassa ja suorittaa iskuja siviilikohteisiin. Valtosen mukaan on ennenaikaista puhua suhteiden normalisoitumisesta, ennen kuin Venäjä palaa kunnioittamaan kansainvälistä oikeutta.
– Kaikista tärkeintä on se, että me jatketaan tätä meidän kolmiosaista strategiaa. […] Tuetaan Ukrainaa, heikennetään Venäjää pakotteilla ja lisätään omaa puolustusta ja pelotetta.
Valtonen kommentoi myös Yhdysvaltain ulkoministerin Marco Rubion puheita siitä, että Euroopan maiden olisi nostettava puolustusmäärärahansa jopa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Suomi sitoutui kuluvalla viikolla nostamaan osuuden kolmeen prosenttiin vuoteen 2029 mennessä.
Hän varoitti, että Trumpin julistamat tuontitullit laskenevat bruttokansantuotetta, joka helpottaa BKT-tavoitteiden saavuttamista, mutta ei paranna sotilaallista suorituskykyä.
– Meidän pitäisi pikemminkin enemmän kauppaa keskenänämme ja purkaa kaupan esteitä, koska markkinatalous […] on ollut kuitenkin se, joka on ollut myös vapaan maailman rahoittaja, Valtonen linjasi.
