Verkkouutiset

Kuva: iStock

Maalittamis- ja vihapuhelait kuuluvat Kiinaan, eivät länsimaihin

Ikävätkin lieveilmiöt ovat vapauden ominaisuus.

Kansalaisvapauksien puolustaminen on usein hankalaa siksi, että kyse on tietyllä tavalla – anteeksi ranskani – kusipäisyyden puolustamisesta. Se johtuu siitä, että vapaudet mahdollistavat huonon käytöksen.

Vapauksien pois vieminen olisi kuitenkin vieläkin huonompi vaihtoehto. Valitettavasti juuri sitä hallitus yrittää, kun se esittää maalittamista rikoslakiin. Kun tämän sanoo ääneen, alkaa vastaväitteiden sarjatuli.

1. Miksi kannatat maalittamista ja vihapuhetta?

En kannata maalittamista ja vihapuhetta. Kannatan laajaa sananvapautta, koska se suojaa kansalaisia viranomaisten mielivallalta ja on ehdoton edellytys demokratialle. Diktatuureissa on paljon eroja, mutta yksi asia on kaikille yhteinen: niissä viedään aina ihmisten ilmaisunvapaus.

2. Mitä pahaa maalittamislaista voisi seurata?

Emme koskaan tiedä, kuka milloinkin valtaa käyttää. Siksi viranhaltijasta pitää aina olettaa pahinta.

Kun niin tekee, on selvää, että lakiin ei kannata päästää pykäliä, joita voi väärinkäyttää. Maalittamislaki olisi yksi potentiaalinen työkalu vapaan kansalaiskeskustelun tukahduttamiseksi.

3. Millä perusteella maalittamislaki tukahduttaisi kansalaiskeskustelua?

Maalittamisen ja vihapuheen kriminalisoinnilla hivutetaan viranomaiskontrollia lähelle ns. sananvapauden ydinaluetta eli poliittista ja yhteiskunnallista ilmaisua. Kun liikutaan ydinalueella, on aina riski sille, että ”ajan hengen” vastaiset näkemykset yritetään muuttaa rikollisiksi.

Tästä esimerkkinä toimii pykälä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Valtakunnansyyttäjän nostama syyte Päivi Räsästä vastaan on käytännössä yritys kriminalisoida osa yhteiskunnallista keskustelua. On edelleen mahdollista, että niin käy.

Maalittaminen, vihapuhe, disinformaatio ja muut epämääräiset käsitteet ovat täydellisiä työkaluja toisinajattelijoiden vaientamiseksi. Kun lukee maalittamista koskevan lakiluonnoksen, ensimmäinen reaktio on, että pykälä on Kiinasta.

Lakiluonnoksen mukaan maalittamista on, jos tarkoituksella tietoverkkoa hyväksikäyttäen pyrkii saamaan aikaan henkilöön kohdistuvan, järjestelmällisen häirinnän. Poliitikkoihin kohdistuessa rikollista olisi arvostelu, ”joka ylittää sen, mitä voidaan pitää yleisesti hyväksyttävänä”.

Kuvitellaanpa hetkeksi Suomeen umpikonservatiivinen ministeri, joka alkaisi pikkuhiljaa hivuttaa lainsäädäntöön erilaisia abortin saamista hankaloittavia asetuksia. Syyttäjäksi on myös ”sattumalta” valikoitunut syvästi uskonnollinen mies, joka vastustaa naisten oikeutta aborttiin.

Ministerin toimet tulevat julki ja naisten oikeuksia puolustava vaikuttaja kiinnittää asiaan huomiota. Hän kannustaa somessa kymmeniä tuhansia seuraajiaan antamaan palautetta ministerille tämän toimista.

Ei vaadi foliohattua kuvitella tilanne, jossa syyttäjä pyrkisi osoittamaan, että vaikuttaja on ”tarkoituksellisesti tietoverkkoa hyväksi käyttäen pyrkinyt ministerin järjestelmälliseen häirintään tavalla, joka ylittää sen, mitä voidaan pitää yleisesti hyväksyttävänä”.

Vähän jos lisää vielä spinnataan, saadaan pykälällä aikaan todellakin dystooppisia lopputulemia.

4. Kannatatko rajatonta sananvapautta?

En. Kaikkialla maailmassa jokin osa ilmaisusta on rangaistavaa ja niin pitää myös olla. Muuten esimerkiksi voisi myydä tuotteita tai palveluita lupaamalla niistä ihan mitä tahansa.

Sananvapauden ydinalueelle eli poliittiseen ja yhteiskunnalliseen ilmaisuun ei kuitenkaan saisi koskaan säätää mitään rajoituksia. Ihmisten pitää saada ilmaista yhteiskunnallisia ja poliittisia näkemyksiään, vaikka ne olisivat muiden mielestä kuinka hyvänsä törkeitä. Se on ehdoton edellytys demokratialle.

Tästä kannattaa olla hysteerisen tarkka. Kun jotain pääsee lakiin, sitä ei enää pois saa. Sen jälkeen ei voi kuin luottaa viranomaiskoneiston hyväntahtoisuuteen eikä sekään välttämättä riitä. Valitettavasti historia on opettanut, että jos jotakin voidaan väärinkäyttää, joku sitä ennen pitkää väärinkäyttää.

5. Miksi vähättelet maalittamista ja vihapuhetta?

En vähättele vaan hallitus liioittelee. Maalittamisessa kenenkään henki, terveys tai edes toimeentulo ei ole uhattuna. Kyse on muutamien harvojen viranomaisten, toimittajien ja poliitikkojen työn lievästä hankaloitumisesta.

Maalittaminen on kiusallinen ilmiö, mutta ei missään tapauksessa oikeuta ihmisten perusoikeuksien rajoittamiseen. Keino on täysin ylimitoitettu.

6. Eikö maalittamiselle voi tehdä mitään?

Rikoslaissa on jo tällä hetkellä vino pino pykäliä, joilla voi rangaista teoista, joita on alettu nimittää ”maalittamiseksi”. Tämä todetaan jopa oikeusministeriön omassa muistiossa.

Jokainen voi myös itse tehdä kaikenlaista. Kenenkään ei esimerkiksi ole pakko olla Twitterissä. Jos kuitenkin päättää olla, käyttäjiä blokkaamalla ja mykistämällä voi suojautua suurimmalta osalta vihaista puhetta. Sähköpostiin löytyy suodattimia ja puhelinnumeronsa saa salaiseksi.

Jokin rooli on myös sietokyvyllä. Sairaanhoitajan on siedettävä eritteitä, palomies ei pääse eroon savusta ja portsari joutuu kuuntelemaan törkeitä solvauksia. Eri ammateissa on erilaisia haittoja, joita on joko siedettävä tai vaihdettava alaa.

Vapaassa yhteiskunnassa on aina ikäviä lieveilmiöitä. Se on vapauden ominaisuus. Niistä ei voi kokonaan päästä eroon muuta kuin luomalla valvontayhteiskunnan. Sitä hallitus yrittää, mutta ei kannata suostua. Vapaus on suurempi arvo.

Uusimmat
MAINOS