Maailmantalouden kasvu on osoittautunut odotettua kestävämmäksi, vaikka ilmassa on leijunut viime kuukausina kauppasodan ja tullien tuomaa epävarmuutta. Maailmantalous kasvoi vuoden ensimmäisellä puoliskolla 3,2 prosenttia edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna, kertoo taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD tiistaina julkaisemassaan maailmantalouden raportissa.
Järjestön mukaan varsinkin teollisuustuotannon kasvu on ylittänyt viime vuoden lukemat useimmissa G20-talouksissa.
– Teollisuustuotantoa ja kauppaa tukivat tulleja edeltävät etupainotteiset toimenpiteet. Vahvat tekoälyyn liittyvät investoinnit vauhdittivat Yhdysvaltojen taloutta, ja Kiinassa finanssipoliittinen tuki kumosi kaupan vastatuulen ja kiinteistömarkkinoiden heikkouden aiheuttaman vaikutuksen, OECD arvioi raportissa.
Yksityisen kulutuksen kasvu on kuitenkin heikentynyt Yhdysvalloissa sekä joissakin euroalueen maissa, kuten Ranskassa ja Italiassa.
Yhdysvaltojen kahdenväliset tullit ovat nousseet lähes kaikissa maissa toukokuusta lähtien. Yhdysvaltojen efektiivinen kokonaistulli nousi 19,5 prosenttiin elokuun lopussa, mikä on korkein taso sitten vuoden 1933.
– Tullien korotusten täysimääräiset vaikutukset eivät ole vielä näkyneet Yhdysvaltojen taloudessa: yritysten varastot ja suuret voittomarginaalit vaimentavat korkeampien tullien alkuvaikutuksia. Yritykset voivat viedä aluksi osan tullien korotuksista katteisiinsa, mutta ne näkyvät yhä enemmän kulutusvalinnoissa, työmarkkinoilla ja kuluttajahinnoissa, järjestö huomauttaa.
OECD:n mukaan työmarkkinoilla on näkyvissä pehmenemisen merkkejä, kun työttömyysaste nousee ja työttömien osuus vähenee joissakin talouksissa, kuten Yhdysvalloissa.
Rahoitusmarkkinoiden tilanne on viime kuukausina helpottunut kehittyneissä talouksissa ja kehittyvien maiden talouksissa. Omaisuuserien hinnat ovat nousseet, luotonanto parantunut ja yrityslainojen korkomarginaalit ovat alhaiset.
Maailmantalouden kasvun ennustetaan hidastuvan 3,3 prosentista vuonna 2024 3,2 prosenttiin kuluvana vuonna ja 2,9 prosenttiin vuonna 2026, kun etupainotteinen tarjonta lakkaa ja korkeammat tullit sekä edelleen suuri poliittinen epävarmuus hillitsevät investointeja ja kauppaa.
Yhdysvaltojen vuotuisen BKT:n kasvun ennustetaan laskevan 2,8 prosentista vuonna 2024 1,8 prosenttiin vuonna 2025 ja 1,5 prosenttiin vuonna 2026, koska korkeammat tullit ovat tasanneet korkean teknologian alojen vahvaa investointien kasvua. Lisäksi nettomaahanmuutto on vähentynyt.
Euroalueen BKT:n kasvun odotetaan olevan 1,2 prosenttia kuluvana vuonna ja 1,0 prosenttia ensi vuonna.
Kiinan talouskasvuksi ennustetaan 4,9 prosenttia tänä vuonna ja 4,4 prosenttia ensi vuonna, kun etupainotteiset toimet purkautuvat, korkeammat tullit tulevat voimaan ja finanssipoliittinen tuki heikkenee.
Venäjän talous kasvaa OECD:n arvion mukaan tänä vuonna prosentin ja ensi vuonna 0,7 prosenttia. Maan inflaation arvioidaan olevan tänä vuonna 8,5 prosenttia.
OECD:n mukaan talousnäkymiin liittyy edelleen merkittäviä riskejä.
– Kahdenvälisten tullien lisäkorotukset, inflaatiopaineiden nousu, lisääntynyt huoli finanssipoliittisista riskeistä sekä merkittävä riskien uudelleenhinnoittelu rahoitusmarkkinoilla voisivat kaikki hidastaa talouskasvua perusuraan nähden. Korkeat ja epävakaat kryptovarojen arvostukset lisäävät myös rahoitusvakausriskejä, koska ne ovat yhä enemmän kytköksissä perinteiseen rahoitusjärjestelmään, järjestö arvioi.
– Positiivista on, että kaupan rajoitusten vähentäminen sekä tekoälyteknologioiden nopeampi kehittäminen ja käyttöönotto voisivat vahvistaa kasvunäkymiä.
Järjestö painottaa, että maiden on löydettävä tapoja tehdä yhteistyötä globaalissa kauppajärjestelmässä ja työskenneltävä yhdessä kauppapolitiikan läpinäkyvyyden ja ennustettavuuden parantamiseksi samalla, kun ne puuttuvat taloudelliseen turvallisuuteen liittyviin huolenaiheisiin.
– Keskuspankkien tulisi pysyä valppaina ja reagoida nopeasti hintavakauteen kohdistuvien riskien tasapainon muutoksiin. Edellyttäen, että inflaatio-odotukset pysyvät hyvin ankkuroituina, ohjauskorkojen laskuja tulisi jatkaa talouksissa, joissa pohjainflaation ennustetaan hidastuvan kohti tavoitetta, OECD suosittaa.
Finanssipolitiikan kurinalaisuutta tarvitaan pitkän aikavälin velanhallinnan kestävyyden turvaamiseksi sekä liikkumavaran säilyttämiseksi tuleviin sokkeihin.
