Globaalit kasvunäkymät ovat viime aikoina heikentyneet. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD ennustaa maailmantalouden kasvavan tänä vuonna 3,1 prosenttia. OECD on alentanut maailmantalouden kasvuarviota 0,2 prosenttiyksikköä verrattuna joulukuun ennusteeseen.
Järjestö julkaisi maanantaina tuoreen maailmantalouden kasvuennusteen.
Globaalin kasvun hidastumisen taustalla ovat kaupan esteet useissa G20-maissa ja investointeja ja kotitalouksien kulutusta lisääntyvässä määrin rasittava geopoliittinen epävarmuus.
OECD:n mukaan yritysten ja kuluttajien mieliala on heikentynyt joissakin maissa, ja talouspolitiikan indikaattoreiden perusteella epävarmuus on lisääntynyt huomattavasti ympäri maailmaa.
Kauppapolitiikassa on tapahtunut merkittäviä muutoksia, jotka jatkuessaan vaikuttavat globaaliin kasvuun ja nostavat inflaatiota.
Ensi vuodelle järjestö povaa globaalisti 3,0 prosentin kasvua. Tämänkin osalta ennustetta on tarkistettu 0,3 prosenttiyksikköä alaspäin.
Epävarmuuden lisääntyminen näkyy myös siinä, että euroalueen talousnäkymät ovat heikentyneet: OECD ennustaa euroalueelle kuluvana vuonna 1,0 prosentin talouskasvua. Ennustetta on alennettu joulukuusta 0,3 prosenttiyksiköllä. Ensi vuonna euroalueelle povataan 1,2 prosentin kasvua.
Euroopan suurista maista Saksan talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna 0,4 prosenttia ja Ranskan 0,8 prosenttia.
OECD on alentanut niin ikään arviotaan Yhdysvaltojen kasvusta: maailman suurimman talouden kasvuksi arvioidaan kuluvana vuonna 2,2 prosenttia, joka on 0,2 prosenttiyksikköä joulukuun arviota pienempi. Ensi vuodelle USA-ennustetta alennettiin jopa puolella prosenttiyksiköllä ja kasvun arvioidaan olevan 1,6 prosenttia. USA:n kasvu on siis selvästi hidastumaan päin mutta edelleen euroalueen kasvua selvästi kovempi. Näiden lukujen perusteella lamasta ei ole toistaiseksi merkkejä.
Kiinaan talousjärjestö povaa 4,8 prosentin kasvua kuluvalle vuodelle ja 4,4 prosentin kasvua ensi vuodelle.
Suurista maista isoimmat kasvuluvut OECD arvioi Intialle: tänä vuonna 6,4 prosenttia.
Dramaattisimmat muutokset alaspäin on arvioitu Meksikolle, jossa OECD arvioi talouden supistuvan 1,3 prosenttiyksiköllä.
OECD:n ennuste perustuu olettamukseen, että Yhdysvaltojen ja Kanadan sekä Meksikon välillä tulevat huhtikuussa voimaan 25 prosentin tullit lähes kaikessa tavaratuonnissa.
Inflaatiopaineet jatkuvat monissa talouksissa. Palvelujen inflaatio on edelleen koholla, työmarkkinat kireät ja tavaroiden inflaatio kiihtyy erittäin alhaiselta tasolta.
Inflaation ennustetaan olevan hidastumaan päin, vaikkakin pysyvän aiemmin odotettua korkeammalla tasolla.
Euroalueen inflaation arvioidaan olevan kuluvana vuonna 2,2 prosenttia ja ensi vuonna 2,0 prosenttia.
Merkittävää on se, että OECD on selvästi nostanut Yhdysvaltojen inflaatioarviota: tälle vuodelle luvuksi odotetaan 2,8 prosenttia, joka on 0,7 prosenttiyksikköä joulukuun arviota korkeampi luku.
Järjestö muistuttaa, että odotettua korkeampi inflaatio johtaisi tiukempaan rahapolitiikkaan, josta voisi seurata korkeampaa hinnoittelua myös rahoitusmarkkinoilla, jolla olisi vaikutuksia esimerkiksi investointeihin.
OECD:n mukaan useiden valtioiden kaavailemat puolustusmenojen lisäykset voivat tukea talouskasvua lyhyellä aikavälillä, mutta toisaalta ne voivat lisätä pitkän aikavälin julkisen talouden paineita.
Järjestö perää valtioilta myös kurinalaisuutta finanssipolitiikkaan, jotta julkisen talouden velkakestävyys turvataan ja varmistetaan hallitusten valmius reagoida tuleviin markkinahäiriöihin ja menopaineisiin.
Tekoälyteknologian nopeampi leviäminen voisi OECD:n mukaan lisätä tuottavuutta merkittävästi.