Siksi tarvitaan maahanmuuton yhteiskuntasopimus, esittävät Osmo Soininvaara ja VTM Jussi Pyykkönen Keskuskauppakamarin ja Akava Worksin tilaamassa raportissa Maahanmuuton yhteiskuntasopimus.
Yhteiskuntasopimus rakentuisi pisteytysmallista ja työnhakuviisumista, humanitaarisen maahanmuuton painopisteiden muuttamisesta sekä kotoutumisen kannusteiden uudistamisesta.
– Suomi on ajautumassa pahoihin rakenteellisiin ongelmiin ikääntymisen ja työvoimapulan takia. Hallittu ja melko runsas maahanmuutto tarjoaa tähän luontevan ratkaisun. Kysymys maahanmuutosta on ollut kiistojen kohteena. Koska kyse on yhteiskuntaa voimakkaasti muovaavasta asiasta, tarvitaan pitkäjänteinen, ennustettavissa oleva ja kauas tulevaisuuteen katsova linja, sanoo Soininvaara Keskuskauppakamarin tiedotteessa.
Kirjoittajat ehdottavat, että Suomeen luotaisiin pisteytysmalli, jonka perusteella voitaisiin myöntää oleskelulupa Suomeen. Siinä arvioitaisiin hakijan kielitaitoa, koulutustasoa, työkokemusta, työuran potentiaalista pituutta sekä mahdollista työtarjousta tai työpaikkaa Suomessa.
– Suomi ei voi jäädä seuraamaan sivusta, kun kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy globaalisti. Tarvitsemme selkeän ja johdonmukaisen järjestelmän, joka tuo Suomeen erityisesti sellaisia ihmisiä, joilla on hyvät edellytykset työllistyä ja rakentaa tulevaisuuttaan täällä, sanoo Pyykkönen.
Pisteytysmallissa matalamman pistemäärän saaneet voisivat hakea työnhakuviisumia. Työhakuviisumi toimisi määräaikaisena viisumina, jonka puitteissa saisi hakea ja tehdä töitä tai perustaa yrityksen.
– Työnhakuviisumilla tulleilta ihmisiltä olisi rajattu pois oikeus hakea sosiaaliturvaa. Kun työllistymiskriteerit täyttyvät, viisumi voitaisiin päivittää oleskeluluvaksi, Soininvaara sanoo.
Lisäksi raportissa yhdeksi pilariksi maahanmuuton yhteiskuntasopimukselle esitetään humanitaarisen maahanmuuton painopisteen muuttamista. Käytännössä tämä tarkoittaa erityisesti turvapaikanhakijoiden määrän vähentämistä ja samalla kiintiöpakolaisten määrän lisäämistä. Kolmantena pilarina on kotoutumisen kannusteiden parantaminen.
– Suomeen muuttaneiden on saatava nopea ja tehokas pääsy työmarkkinoille. Käytännössä tämä tarkoittaa nykyistä kannustavampaa sosiaaliturvaa, segregaation ehkäisyä sekä työllisyyspalveluiden uudistamista, Pyykkönen sanoo.
Tarvitaan pitkäjänteinen maahanmuuton linja
Raportissa esitetään, että seuraavan hallituksen tulee sopia yhdestä kokonaisvaltaisesta maahanmuuttopolitiikan linjauksesta, joka vahvistaa sekä taloudellista menestystä että yhteiskunnallista vakautta.
Raportin mukaan on aika tunnustaa, että maahanmuutto on joka tapauksessa osa Suomen tulevaisuutta. Kysymys on siitä, haluammeko sen olevan hallittua vai hallitsematonta.
– Yhteiskuntasopimus on tärkeä avaus, joka tarjoaa pitkän aikavälin kokonaisvaltaista ratkaisua maahanmuuttopolitiikan kipukohtiin. Akava Worksin maahanmuuttokatsaukset kertovat, että erityisasiantuntijoiden maahanmuutto Suomeen on vähentynyt viime vuosina. Suunnan tulisi olla päinvastainen, sanoo Akavan johtava asiantuntija Miika Sahamies.
– Sujuva osaamisperustainen maahanmuutto – joka tuo Suomeen hyvin työllistyviä osaajia ja edistää koko perheen kotoutumista – on ratkaisevan tärkeää Suomen kilpailukyvylle ja yritysten kasvulle. Raportti tarjoaa keinot tämän toteuttamiseksi, toteaa Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.
