Lähes kaksi kolmasosaa suomalaisista (65 prosenttia) on kokenut rengasvaurion joko auton kuljettajana tai matkustajana, selviää vakuutusyhtiö Lähitapiolan teettämästä Arjen katsaus -kyselystä.
Yleisin tilanne on renkaan puhkeaminen tai muu vaurioituminen terävään esineeseen ajettaessa (29 prosenttia). Vajaalla viidesosalla (18 prosenttia) rengas on puhjennut tai muuten vaurioitunut kuoppaan tai muuhun tien vaurioon ajaessa. Maaseutumaisissa kunnissa kokemukset ovat tätäkin yleisempiä: terävän esineen takia rengasvaurion oli kokenut 45 prosenttia ja kuopan tai muun tien vaurion takia 27 prosenttia. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian.
Lähitapiolan vahinkotiedoista näkyy, että rengasrikon aiheuttamat matkan keskeytymiset ovat lisääntyneet. Myös Lähitapiolan hätäpalveluun on otettu vuosittain yhteyttä rengasrikon takia hieman aiempaa useammin. Suomen teiden kunnon heikentyminen lisää rengasvaurioiden riskiä, sanoo Lähitapiolan liiketoiminnan ohjauksesta vastaava johtaja Tapani Alaviiri.
– Tiestön rapautuminen on liikenneturvallisuuden kannalta vaarallinen kehityssuunta, joka pitäisi saada käännettyä. Kuoppaisilla tai muuten vaurioituneilla teillä rengasvahingolta voi välttyä parhaiten laskemalla nopeutta. Sama pätee tietyömaiden läheisyydessä, sillä työmailla käytettävä sepeli ja murske ovat yksi yleisimmistä pistovahinkojen aiheuttajista. Kun tilannenopeus on matalampi, myös päällystevaurioon tai terävään kiveen osumisen voima on pienempi, Alaviiri sanoo tiedotteessa.
Traficomin mukaan huonokuntoisten maanteiden päällysteiden määrä on noin kaksinkertaistunut Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Rengasvahingoille altistaa myös se, että nykyautot ovat verrattain painavia, ja renkaat ovat muuttuneet aiempaa leveämmiksi ja matalaprofiilisemmiksi. Tämä pätee erityisesti sähköautoihin, Alaviiri sanoo.
– Sähköauton akusto lisää auton painoa, mikä taas lisää renkaiden kulutusta. Kun rengas on lisäksi matala suhteessa sen leveyteen, törmäys kuoppaan voi pahimmassa tapauksessa paitsi rikkoa kumin myös taivuttaa vannetta tai vaurioittaa jousia tai muita tukirakenteita. Kannattaa pitää mukana paikkasarjaa, jolla voi saada renkaan vahinkotilanteessa väliaikaisesti paikattua ja pääsee ajamaan lähimmälle huoltamolle.
Tarkista renkaiden kunto kausivaihdon yhteydessä
Kyselyn mukaan jopa reilu kymmenesosa (11 prosenttia) suomalaisista on kokenut tilanteen, jossa renkaan kiinnityspultit ovat löystyneet tai rengas on irronnut ajon aikana. Alaviiri korostaa, että renkaiden jälkikiristys noin 100 kilometrin ajon jälkeen on aidosti tärkeää tehdä, kun kohta taas vaihdetaan kesärenkaita alle.
– Toinen asia, joka kannattaa ottaa osaksi renkaiden kausivaihtoa, on renkaiden iän ja kunnon tarkistaminen, jotta se tulee tehtyä vähintään kahdesti vuodessa. Kuluessaan ja vanhetessaan renkaiden pito heikkenee, ja jos huono pito käy ilmi vasta esimerkiksi yllättävässä jarrutus- tai vesiliirtotilanteessa, silloin on liian myöhäistä.
Alaviiri pitää erityisen vaarallisena sitä, että saman kyselyn mukaan entistä useampi autoilija on säästänyt lykkäämällä uusien renkaiden hankintaa. Vajaa kolmannes (30 prosenttia) autoilijoista on joutunut säästämään autoilun kustannuksista aiempaa enemmän viimeisen kahden vuoden aikana, ja säästämään joutuneista peräti 35 prosenttia kertoo lykänneensä uusien renkaiden ostoa. Vuonna 2024 vastaava osuus oli 26 prosenttia.
– Osuus on hälyttävän suuri. Renkaat ovat merkittävä turvallisuustekijä, ja onnettomuustutkinnassa on havaittu, että yleisin rengasriski on nimenomaan kuluneet renkaat. Renkaista säästäminen on uhkapeliä, joka voi johtaa säästöjä suurempiin korjauskustannuksiin ja pahimmillaan henkilövahinkoihin.