Sosiaalipolitiikan professori ja Kelassa tutkimusprofessorina työskennellyt Heikki Hiilamo kantaa huolta Yleisradion kolumnissaan siitä, että velkainen ja ikääntyvä Suomi ”alkaa syytää rahaa sotimiseen”.
Hiilamon mielestä ennen kuin Naton vaatimia puolustusinvestointeja ryhdytään toteuttamaan, pitäisi kysyä, ketä ne todella palvelevat.
– Eivätkö ne johda vain kilpavarusteluun, jossa ei ole voittajia? Onko suurin hyötyjä lopulta Yhdysvaltojen aseteollisuus?
Hiilamo sanoo kannattaneensa alkuun Nato-jäsenyyttä, mutta heränneensä ”ruususen unestaan”, kun Donald Trump tuli valtaan Yhdysvalloissa. Pienenä maana Suomen kannattaisi keskittyä oman maansa puolustukseen ja tarvittaessa tukeutua länsinaapureihinsa, hän katsoo.
Ennen puolustusmenojen lisäämistä pitäisi Hiilamon mukaan pohtia myös Venäjää.
– Eikö olisi Venäjä-pelon lietsomisen sijaan parempi yrittää pitää yllä joitain yhteyksiä naapurimaahan? Eiväthän Neuvostoliiton hallitsijatkaan mitään pulmusia olleet, mutta silti tulimme heidän kanssaan toimeen.
– Nyt Yhdysvallat kyllä ylläpitää dialogia Venäjän kanssa, mutta me naapurimaana olemme yhä Ukrainan sodan alussa kaivamassamme poterossa, Hiilamo jatkaa.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen ihmettelee Hiilamon kantoja.
– Harvinaisen lyhytnäköinen ja historiaton kirjoitus. Suomi ei hyötyisi mitenkään nyt yhteyden avaamisesta Venäjään. Se heikentäisi luottamusta liittolaisiin ja rikkoisi Naton yhtenäisyyttä. Nato ei myöskään ole vain Yhdysvallat, eikä Trump ole koko totuus, Vanhanen huomauttaa X:ssä.
Harvinaisen lyhytnäköinen ja historiaton kirjoitus. Suomi ei hyötyisi mitenkään nyt yhteyden avaamisesta Venäjään. Se heikentäisi luottamusta liittolaisiin ja rikkoisi Naton yhtenäisyyttä. Nato ei myöskään ole vain Yhdysvallat, eikä Trump ole koko totuus. https://t.co/9D4kUMvu81
— Henri Vanhanen (@HenriVanhanen) July 6, 2025
