Suomalaisten luottamus mielenterveyspalvelujen laatuun on heikentynyt merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana, ilmenee tuoreen mielenterveysbarometrin tuloksista.
Vastausten mukaan tammikuussa 2023 mielenterveyspalveluja piti laadukkaina 38 prosenttia, kun kahta vuotta aiemmin luku oli 52 prosenttia. Palvelujen laadusta eri mieltä olevien määrä nousi samassa ajassa alle viidenneksestä (17 prosenttia) neljännekseen (25 prosenttia).
Edellinen mielenterveysbarometri julkaistiin kaksi vuotta sitten vuonna 2021.
Kun vastaajia pyydettiin arvioimaan mielenterveyspalvelujen saatavuudessa tapahtuneita muutoksia, suurin oli epätietoisten osuus (44 prosenttia). 39 prosenttia arvioi saatavuuden heikentyneen, 14 prosenttia pysyneen ennallaan ja kolme prosenttia kohentuneen.
Kuusi vuotta sitten epätietoisten osuus oli 31 prosenttia, palvelujen arvioi heikentyneen 42 prosenttia ja pysyneen ennallaan 22 prosenttia.
Asuinpaikka ja puoluekanta vaikuttavat näkemyksiin
Näkemykseen sekä palvelujen laadusta että saatavuudesta vaikuttaa paitsi oma kokemus mielenterveysongelmista ja toimeentulosta, myös se, missä päin Suomea asuu. Kielteisimmät mielipiteet laadusta ovat pääkaupunkiseudulla ja myönteisimmät Uudenmaan ulkopuolella.
Palvelujen saatavuudesta kielteisimmät arviot ovat Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Myös puoluekannalla on vaikutusta. Myönteisimmin palvelujen saatavuuden muutoksiin suhtautuvat keskustan ja perussuomalaisten äänestäjät, kielteisimmin vasemmistoliiton, sosialidemokraattien ja pienten eduskuntapuolueiden äänestäjät sekä äänestämättä jättävät.
Eniten epätietoisia on kokoomuksessa ja niissä, jotka eivät äänestä mitään puoluetta.
Palvelujen laadusta myönteisin näkemys on keskustan ja kokoomuksen äänestäjillä sekä äänestämättä jättävillä. Kielteisimmin suhtautuvat vasemmistoliiton ja vihreiden äänestäjät. Eniten neutraalisti laatuun suhtautuvia on vasemmistoliitossa ja keskustassa, molemmissa noin kolmannes.
Suomalaiset eivät luota luontaishoitoihin
Mielenterveysongelmien hoidossa suomalaiset luottavat eniten keskusteluhoitoihin kuten psykoterapiaan. Lääkkeisiin hoitomuotona uskotaan selvästi vähemmän. Niitä sopivampina hoitomuotoina pidetään liikuntaa ja vertaisten keskusteluryhmiä ja vähintään niiden veroisena osallistumista mielenterveysjärjestöjen toimintaan.
Luontaishoidot tai alkoholi ja päihteet eivät enemmistön mielestä sovi hoitomuodoiksi.
Omaan mielenterveysongelmaansa suomalaiset hakisivat apua todennäköisimmin mielenterveystoimistosta, psykiatrian poliklinikalta tai terveyskeskuksesta. Näiden puoleen kääntyisi noin kaksi kolmesta.
Yli puolet hakisi apua yksityisestä keskusteluhoidosta tai työ- tai opiskelijaterveydenhuollosta, mutta myös perheeltä, sukulaisilta, ystäviltä, mielenterveysjärjestöistä tai yksityiseltä lääkäriltä.
Eniten näkemyksiä jakaa avun hakeminen perheeltä, sukulaisilta, ystäviltä ja yksityiseltä lääkäriltä. Noin kolmannes ei hakisi apua heiltä, vaikka yli puolet hakisi. Sen sijaan pappiin ja seurakuntaan suhtaudutaan avun lähteenä toisin kuin muihin tahoihin: sieltä hakisi apua 17 prosenttia ja peräti 72 prosenttia ei hakisi.
Mielenterveyden keskusliiton Mielenterveysbarometri on selvittänyt suomalaisten näkemyksiä mielenterveyspalveluista ja hoidosta sekä asenteita mielenterveyden häiriöitä kohtaan vuodesta 2005, nykyisin joka toinen vuosi. Barometrin toteuttaa yhteistyössä liiton kanssa Kantar Public. Uusin kysely tehtiin tammikuussa 2023.
Tutkimukseen vastanneet edustavat Suomen 15 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimukseen osallistui 2 231 vastaajaa. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on koko aineiston tasolla noin 2,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.
OIKAISU 8.3.2023 kello 13.00: Toisin kuin barometrin tuloksissa virheellisesti kerrottiin, luottamus mielenterveyspalvelujen laatuun on heikentynyt eikä kohentunut.