Liettuan entisen ulkoministerin Gabrielius Landsbergisin mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin luottanee siihen, että Eurooppa ei heräisi koomastaan ja ryhtyisi auttamaan Ukrainaa toden teolla. Landsbergis kommentoi asiaa viestipalvelu X:ssä.
Keskustaoikeistolaisen Kotimaan liiton puheenjohtajana, kansanedustajana ja europarlamentaarikkona toiminut Landsbergis on tunnettu Ukrainan ystävä sekä Nato-yhteistyön kannattaja.
Viime viikot ovat olleet liettualaisille vaikeita. Yhdysvaltain tuoreen presidentin Donald Trumpin toiminta hämmentää maassa, jossa Yhdysvallat on perinteisesti symboloinut vapautta ja Ukrainan asiaa pidetään tärkeänä.
Landsbergis muistelee, kuinka vuonna 2015 hän seurasi sotilasparaatia Panevežysissä. Vuotta aiemmin Venäjä oli miehittänyt Krimin, ja solidaarisuuden osoituksena amerikkalaiset Bradley-rynnäkköpanssarivaunut, Abrams-taistelupanssarivaunut ja Humvee-ajoneuvot kulkivat liettulaiskaupungin halki.
– Vanhempi mies seisoi lähelläni tienvarressa ja heilutti vaaleanpunaisia tulppaaneja ohikulkeville tankeille. Kun ne jyrisivät ohi, hän vuodatti kyyneleen ja kuulin hänen mutisevan itsekseen: ”Oi, kuinka kauan olen odottanut tätä”, Landsbergis kertoo.
Miehen vahva reaktio amerikkalaispanssareista kumpusi Landsbergisin mukaan historiasta.
– Neuvostoliiton sorron alkuvuosina liettualaiset kokoontuivat radioiden ympärille ja kuuntelivat amerikkalaisten puheita, joissa miehitys julistettiin laittomaksi, uskoen, että näitä voimakkaita sanoja tuettaisiin pian teoilla, Landsbergis kertoo.
Liettuan metsissä taistelleet metsäveljet jatkoivatkin taistelua neuvostovaltaa vastaan vuosikymmenten ajan, odottaen päivää, jona amerikkalaispanssarit saapuisivat vapauttamaan Liettuan.
Vapauden saapumisessa kesti Landsbergisin mukaan kuitenkin 60 vuotta. Kun se viimein tuli, liittyi Liettua Natoon. Liettua ja Yhdysvallat seisoivat rinta rinnan, ja kumppanuussuhde vaikutti murtumattomalta.
Vilnan raatihuoneen seinää korostaa tänäkin päivänä kilpi, jossa lainataan entisen Yhdysvaltain presidentti George W. Bushin sanoja: Jokainen Liettuan vihollinen on myös Yhdysvaltain vihollinen.
Vuonna 2022 käynnistyneen Venäjän suurhyökkäyksen jälkeen lännen tahto alkoi horjumaan. Tämä siitäkin huolimatta, että Yhdysvalloilla ja Natolla olisi valta tehdä mitä tahansa ja johtaa Eurooppa kohti minkälaista tulevaisuutta tahansa.
– [Joe] Bidenin liennytyspolitiikka muistutti [Neville] Chamberlainia ja Trumpin politiikka muistuttaa antautumista, Landsbergis tiivistää.
– Historiallista vertailukohtaa ei ole, koska yksikään toinen läntinen johtaja ei ole koskaan asettanut hyökkääjän etuja liittolaisten edelle.
Landsbergis varoittaakin, että Trumpin rauhanpyrkimukset kasvattavat uuden sodan todennäköisyyttä. Heikkous Putinin edessä on Venäjän johtajalle kuin lupa jatkaa tappamista.
– Rautaesirippu 2.0 on hämärtynyt välinpitämättömyyden, epäröinnin ja vältetyn vastuun raja. Ja tämä sopii Putinille, sillä hän ei halua turvallista ja kestävää länttä kiinteän rajan takana. Hän haluaa lännen romahtavan täysin, Landsbergis kertoo.
Tällä hetkellä Liettuan ja Ukrainan toivo onkin Euroopassa.
Ongelma kuitenkin on, että Eurooppaa ei ole suunniteltu toimimaan nopeasti. Eurooppa on suunniteltu etenemään hitaasti ja rauhallisesti niin, ettei se pystyisi enää koskaan sotimaan itseään vastaan.
– Putinin ainoa toivo on, että Eurooppa pysyy itseaiheutetussa koomassa, pystymättä takavarikoimaan jäädytettyjä varoja, pystymättä valmistamaan aseita, pystymättä siirtämään merkittäviä määriä sotilasjoukkoja, Landsbergis sanoo.
Landsbergisin mukaan asiasta on keskusteltu riittävästi.
– Tiedämme mitä on tehtävä, olemme puhuneet itsemme kuoliaiksi. Nyt on vain tuettava sanoja teoilla, Landsbergis linjaa.
Ex-ulkoministeri muistuttaa lopuksi että Ukrainan suhteen peräänkuulutetaan usein realismia idealismin sijaan. Tätä väitettä Landsbergis ei niele. Hän muistuttaa, että realismilla ei ole ikinä saavutettu rauhaa tai vapautettu alistettuja kansoja sorron alta. Ainoastaan sitkeä päättäväisyys puolustaa yhteisiä arvoja on tuonut voittoja.
– Vain unelmat ja kova työ voivat tehdä meistä taas suuria, Landsbergis päättää.
I want to tell you a story. In 2015, I was in a Lithuanian city of Panevežys, standing with the locals, watching a military parade. But this was no ordinary parade, because marching alongside the Lithuanian troops were our American allies.🧵1/16
— Gabrielius Landsbergis🇱🇹 (@GLandsbergis) February 22, 2025
