Latvian presidentti Egils Levitsin mukaan Ukrainaan hyökännyt Venäjä käy ideologista sotaa, jollaisia muut Euroopan maat kävivät 1800-luvulla.
– Boris Jeltsinin kymmenen vuoden mittaisella kaudella Venäjää yritettiin demokratisoida, mutta se oli hyvin kaoottista ja riitaista. Venäläisen yhteiskunnan ja järjestelmän muistossa tämä ei ole hyvää aikaa, se oli vaikeuksien ja kaaoksen aikakautta, Egils Levits sanoo virolaiselle Postimees -lehdelle.
Venäläisillä ei ole esimerkiksi Neuvostoliiton miehityksestä vapautuneiden balttien tavoin kokemusta demokratiasta. Siksi suuri osa kansasta ei edes kaipaa demokratiaa.
– Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana Venäjän hallinto on kehittynyt kahteen suuntaan. Ensinnäkin kaoottinen demokratia poistettiin, ja Venäjälle tuli autokratia, jota johtaa yksi ihminen. Toiseksi, toisin kuin muut (entiset) autokratiat, Venäjä muuttui ideologiseksi valtioksi. Sen ideologia juontaa juureensa 1800-luvulle, jolloin maat olivat yleensä imperialistisia, kolonialistisia ja rasistisia, Latvian presidentti toteaa.
Venäjän perustelut Ukrainan valloittamiselle ovat Levitsin mukaan samanlaiset kuin siirtomaita valloittaneilla Britannialla ja Ranskalla.
– 2000-luvulla nämä 1800-luvun ideat ovat täysin vanhentuneita, mutta Venäjä on kehittynyt tähän suuntaan, hän sanoo.
– En usko, että tämä ideologia katoaa hetkessä, joten Euroopan on kohdattava aggressiivinen Venäjä jonkin aikaa.
Presidentin mukaan Eurooppaa, puolustusliitto Natoa ja länttä pitää vahvistaa. Myös Ukrainan tukemista on hänen mukaansa jatkettava, koska Venäjän voitto sodassa saisi Kremlin pitämään länttä heikkona.
– Venäjää provosoi lännen heikkous, ei sen vahvuus.