Verkkouutiset

Latvian ex-ministeri neuvoo Suomea: Rajalta ei päästetä ketään, sana ”turvapaikka” ei kiinnosta

Entisen puolustus- ja ulkoministeri Artis Pabriksin mukaan itärajalla ei ole vaihtoehtoja.
Kasperi Summanen
Kasperi Summanen
Kasperi Summanen on Verkkouutisten ja Nykypäivän päätoimittaja.
Extra

Latvialainen tutkija ja huippupoliitikko Artis Pabriks on seurannut huolestuneena Suomen itärajan tapahtumia. Pabriks sanoo Verkkouutisten haastattelussa, että Suomi on otettu kohteeksi nyt samaan tapaan kuin Baltian maat ja Puola aiemmin Valko-Venäjän järjestämissä operaatioissa.

Artis Pabriks on toiminut Latvian ulkoministerinä 2004-2007 ja puolustusministerinä 2010-2014 ja 2019-2022. Välissä Pabriks oli europarlamentaarikkona. Nykyisin hän toimii Northern European Policy Center -ajatushautomon johtajana.

Valko-Venäjä on järjestänyt jo pitkään tulijoita Latvian, Liettuan ja Puolan rajoille. Viime aikoina kohteena on ollut erityisesti Latvia. Määrät eivät ole olleet valtavia, mutta paine on jatkuvaa.

– Tämä on melkoisen vakavaa, Artis Pabriks sanoo Suomen itärajan tilanteesta.

– Venäjä ei aiemmin ollut järjestämässä tätä siirtolaisten liikettä vaan kyse oli Valko-Venäjästä. Tämä merkitsee sitä, että virolaisten naapuriemme tulisi myös olla varuillaan, hän jatkaa.

Kremlin on kuitenkin syytetty toimivan Valko-Venäjänkin hankkeen takana.

Latviassa Valko-Venäjän rajalle lähettämiä tulijoita ei pääsääntöisesti päästetä maahan lainkaan. Takaisin työntämiseksi (push-back) kutsuttua linjaa on sovellettu myös Puolassa ja Liettuassa. Monet saattavat siitä huolimatta yrittää useitakin kertoja ja jotkut myös pääsevät läpi.

Artis Pabriks puolustaa kansalaisjärjestöjen ja ihmisoikeusasiantuntijoiden arvostelemaa käytäntöä.

Ette siis päästä maahan, vaikka henkilö sanoisi, että hakee turvapaikkaa?

– Joudun ikäväkseni sanomaan, että meitä ei kiinnosta lainkaan. Me katsomme, että kyse on vaarasta kansalliselle turvallisuudellemme ja ennalta järjestetystä yrityksestä tuoda nämä ihmiset maahan.

– Jos tässä haluaa lähteä leikkiin näiden [käytäntöä arvostelevien] kansalaisjärjestöjen kanssa – joista osa on Venäjän palkkalistoilla, yksinkertaisesti naiiveja tai myös joskus oikeasti huolissaan ihmisoikeuksista – ei kukaan kiellä [tulijoita] pyytämästä turvapaikkaa Valko-Venäjältä tai Venäjältä.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

Artis Pabriks Helsingissä puolustusministerinä 2020. LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO

– Kun nähdään, että heidän poliisiviranomaisensa ja asevoimansa tuovat näitä ihmisiä autoilla rajalle, auttavat heitä ja jopa leikkaavat reikiä raja-aitoihimme ja kun tiedetään tarkoituksena olevan turvallisuutemme horjuttaminen, miksi meidän pitäisi taipua tällaiseen venäläiseen ja valkovenäläiseen toimintaan, hän kysyy.

Pabriks varoittaa, että jos tänään maahan otetaan sata tulijaa, voi seuraavana päivänä määrä olla tuhat ja kuukauden päästä kymmenentuhatta.

Artis Pabriks taivastelee Suomenkin mediassa kuultuja vaatimuksia päästää tulijat maahan.

Hän pahoittelee etukäteen, ettei seuraava kommenttinsa ole ”poliittisesti korrekti”.

– Suomalaisia lehtiähän voi nykyisin jo kutsua länsimaisiksi lehdiksi, Pabriks heittää.

– Olemme todella vihaisia siitä, miten läntinen media ei ymmärrä näitä myrskyisiä geopoliittisia haasteita, joiden eteen totalitaarinen Venäjä meidät asettaa. Me pelaamme suoraan Venäjän pussiin. Tämä on uskomatonta, hän jatkaa.

Artis Pabriks sanoo suoraan, ettei näe mitään sellaista poliittista voimaa, joka voisi muuttaa Baltian tai Puolan linjaa turvapaikanhakijoihin, joita käytetään vaikuttamisoperaatioissa maita vastaan ja saada rajat aukeamaan.

Hän kuitenkin muistuttaa, että maat ovat silti ottaneet jonkin verran turvapaikanhakijoita sisään yksilöllisen harkinnan perusteella. Pabriksin mukaan kyse on ollut esimerkiksi lapsista tai terveydellisistä perusteluista.

Vaikeaa Suomelle

Itärajalle tulijoiden määrä on toistaiseksi vaihdellut muutamien ja muutaman kymmenen välillä päivässä. Venäjän on myös väitetty ruvenneen nyt estämään tai rajoittamaan tulijoiden virtaa. Neljän Kaakkois-Suomen raja-aseman sulkemisesta ilmoitettiin tänään. Kansainvälisen suojelun hakeminen on taas keskitetty Pohjois-Suomen Sallaan ja Vartiukseen. Tänään uutisoitiin, että Kuhmon Vartiukseen oli jo saapunut joukko turvapaikanhakijoita pyörillä.

Entisen Latvian puolustusministerin mukaan Suomen itärajan operaatiossa ei sinänsä ole itse ilmiönä enää mitään uutta. Hän kuitenkin arvioi, että asia on vaikeampi suomalaisille kuin esimerkiksi latvialaisille.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

Turvapaikanhakijoita ohjataan bussiin Lappeenrannassa. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

– Teidän yhteiskuntanne ajattelee enemmän ”länsimaisesti” kuin meidän. Ja minun on ikävä kyllä myönnettävä, että tällainen haastaa teitä enemmän kuin meitä.

Latvian rajan vaikuttamisoperaatioiden kanssa vuosia painineen Artis Pabriksin ohje Suomelle on silti selvä.

– Olen pahoillani, mutta neuvoni teille – ja tämä on teille todella vaikeaa, koska rajanne on valtava –  on, että minkäänlainen epäröinti [tulijoiden] takaisin työntämisessä ja siinä, ettette päästä heitä sisään, tulee tuomaan vain lisää huomiota ja painetta rajallenne.

Tämä on Artis Pabriksin mukaan juuri se, mihin Venäjä pyrkii. Hän kehottaa myös valmistautumaan jo seurauksiin.

– He tulevat maksamaan kansalaisjärjestöille, jotta ne pitäisivät tästä meteliä. Ikävä kyllä aina on myös niin sanottuja hyödyllisiä idiootteja, jotka tulevat vaikuttamaan julkiseen mielipiteeseen.

Artis Pabriksin mukaan Suomella ei kuitenkaan ole muuta vaihtoehtoa kuin toimia samalla tavalla kuin Latvia.

– Tähän ei ole muuta lääkettä. Tämä on ainoa tapa. Me [länsi] olemme sodassa ja se olisi hyvä tajuta nopeasti.

LUE MYÖS:
”Riski kasvaa, että joukossa on rikollisia tai radikalisoituneita” – muistio avaa rajapäätöksen taustoja

 

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)