– Lännen tulisi puolustaa itseään paljon vahvemmin autoritaaristen valtioiden informaatiohyökkäystä vastaan ja argumentoida paremmin omista vahvuuksistaan, toteaa hybridisodankäynnin tutkija Hanna Smith Verkkouutisille.
Hänen mukaansa nyt esimerkiksi EU näyttää hajanaiselta, vaikka tämä ei pitäisi paikkaansa. EU tekee Venäjän pakotteita koskevia päätöksiä yksimielisesti ilman suurempia soraääniä. Samoin Nato puhuu yhdellä äänellä.
Kylmän sodan asetelmat olivat toiset kuin nyt. Silloin vastakkain oli kaksi talousjärjestelmää. Kapitalistiset länsimaat käyttivät kylmässä sodassa tehokkaasti vahvuuksiaan, kuten vapautta, ihmisoikeuksia, demokratiaa, ja vapaata lehdistöä. Sulkeutunut sosialistinen järjestelmä romahti.
Nyt vastakkain on kaksi erilaista yhteiskuntajärjestelmää, ja talous näyttää toissijaiselta, ainakin Venäjälle.
– Läntiset yhteiskunnat ovat toimivia ja turvallisia, siksi niin monet suuntaavat demokratioihin. He haluavat yhteiskuntiin, joissa kunnioitetaan ihmisoikeuksia, vapautta ja vapaata mediaa, sanoo Smith.
Hänen mukaansa näillä arvoilla tuntuu olevan valtaisa vetovoima.
– Nyt demokratioiden tulisi vain saattaa strateginen kommunikaationsa kuntoon. Samalla niiden tulisi viestiä vahvemmin siitä, että demokratia on meidän juttumme.
– Kaikkien ei tarvitse olla kuten me, mutta me haluamme pitää oman järjestelmämme. Tämä tulisi argumentoida selvästi, Smith sanoo.
Hän kysyy miksi kukaan ei pyri asumaan Venäjälle tai Kiinaan?
– Tähän on varmaan jokin syy.
Smith sanoo toimivaa demokratiaa autoritaarisen järjestelmän pahimmaksi uhaksi. Sen vuoksi sen kimppuun käydään erilaisin hybridisodan keinoin. Tästä on pohjimmiltaan kyse myös Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan.
Volodymyr Zelenskyi valittiin Ukrainan presidentiksi 2019 suhteellisen vapaiksi ja demokraattisiksi todetuissa vaaleissa, joissa ehdokkaat kävivät poliittista debattia sekä TV:ssä, että yleisötilaisuuksissa. Venäläiset Itä-Ukrainassa ja rajan takana näkivät tämän. Asia lienee pelästyttänyt Kremlin.
Nyt Venäjä ja Kiina pyrkivät heikentämään demokratian omia vahvuuksia.
– Siksi he tähtäävät sen kruununjalokiveen, vaaleihin. Tärkeintä ei ole aina se, kuka voittaa, vaan se, että he onnistuvat heikentämään prosessin uskottavuutta, aiheuttamaan jotain ennen kuulumatonta, kuten nyt on tapahtunut Romaniassa, sanoo Smith.
Romaniassa tuntemattomuudesta noussut äärioikeistolainen Calin Georgescu voitti presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen Tik Tokin avulla. Hänen kampanjansa taustalta löytyi massiivinen Venäjän masinoima toiminta.
– Asiaa tutkittaessa paljastui laaja kymmeniä tuhansia tilejä kattanut Tik Tok -kampanja, jossa oli mukana useita somevaikuttajia. Heille maksettiin äärioikeiston länsi- ja Nato-vastaisen viestin levittämisestä, sanoo Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkija Katalin Miklóssy
Maan korkein oikeus päätti mitätöidä vaalien tuloksen ja peruuttaa toisen kierroksen. Uudet vaalit ovat luvassa maaliskuussa. Tuloksena on, että Romanian demokratia näyttää nyt selvästi heikommalta kuin aiemmin. Jo tämä on voitto Venäjälle.
Vaalivuosi on huolestuttanut EU:n
Suuri vaalivuosi 2024 ja sen huipentuminen Romanian vaaleihin on aiheuttanut huolta EU:ssa demokraattisten vaalien tulevaisuudesta. Ensimmäisenä on vuorossa Saksan liittopäivävaalit helmikuussa.
Tik Tokin ja muiden alustojen toiminta on EU-komissaarina aloittaneen Henna Virkkusen (kok.) työpöydällä ja EU tutkii Tik Tokin roolia Romanian vaalien manipuloimisessa. Joulun alla EU-komissio kertoi käynnistävänsä virallisen tutkimuksen Tik Tokin toiminnasta Romanian vaaleissa. Tämä alleviivaa tilanteen vakavuutta.
Europarlamentaarikko Mika Aaltola (kok.) vaati A-studiossa taannoin, että EU:n tulisi palauttaa vaalit takaisin äänestäjille. Samalla sen tulisi reagoida vaalivaikuttamiseen ennalta ehkäisevästi. Tähän olisi Smithin mielestä pitänyt panostaa jo ajat sitten.
Smith ei kannata someen rajoituksia, ne aiheuttaisivat ongelmallisia linjanvetoja. Sen sijaan somea koskevaa lainsäädäntöä tulisi pikaisesti päivittää.
Someen kuluttajansuoja
– Someen on saatava läpinäkyvyyttä paljon nykyistä enemmän. Ihmisellä on oikeus tietää, kuka jonkun viestin tai mainoksen takana on. Jos vaalimainoksen lopussa lukee sponsored by Chinese state, niin jokainen voi vetää siitä johtopäätöksensä, Smith toteaa.
Hän kuuluttaa someyleisön kuluttajansuojan perään.
– Mikä olisikaan ollut Brexit-äänestyksen lopputulos, jos EU-eroa ajaneiden mainosten yhteydessä olisi kerrottu, että ne on rahoittanut Internet-toimisto Moskovasta, Smith jatkaa.
Mielipidevaikuttaminen on pitkäaikaista toimintaa, jota tehdään laajasti ja eri alustoilla. Propagandan nyrkkisääntö on, että kun samaa viestiä toistetaan eri välineissä, niin vähitellen ihmiset alkavat uskovat siihen.
– Yleistä mielipidettä ei käännetä viikossa eikä edes kuukaudessa. Kyse on vaikuttamisesta, joka vain kiihtyy vaalien aikaan. Siksi anonyymi toiminta pitäisi saada somealustoilta pois kokonaan, Smith sanoo.
Venäjä on mestari toimimaan anonyymisti, ja etsimään yhteiskunnasta erilaisia jakolinjoja, joihin iskeä kiilaa ja aiheuttaa eripuraa. Venäjä on tukenut EU-maiden erilaisia ääripuolueita laidasta laitaan.
– Tällaisesta on saatu paljon näyttöä. Näin ihmiset pyritään samaan kaduille osoittamaan mieltään, sanoo Smith.
Päämääränä on vahvistaa yhteiskunnan ääripäitä, ja aiheuttaa eripuraa ja riitelyä. Tämä johtaa yhteiskunnan hajanaisuuteen ja heikkenemiseen. Kaikki tämä palvelee Venäjän agendaa.
Viestinpalvelu X:n ostanut maailman rikkain mies Elon Musk on vastustanut voimakkaasti kaikenlaista rajoittamista sosiaalisessa mediassa sananvapauteen vetoamalla ja disinformaatio ja salaliittoteoriat ovat löytäneet fooruminsa X:ssä.
Muskin mielestä sosiaalisen median rajoittamisen motiivi on valtamedian pönkittäminen.
– Mutta jos myös sosiaalisen median kohdalla toimittaisiin demokratian periaatteiden mukaisesti, ei rajoitettaisi vaan vaadittaisiin läpinäkyvyyttä. Tällöin Muskin argumentilta putoaisi pohja pois. Tämä on parempi tapa kuin rajoittaminen, Smith toteaa.
Hän alleviivaa, että vain netissä tapahtuva vihapuhe ja väkivaltaan yllyttäminen ovat poikkeus, ne kieltää laki.
