Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowiczin mukaan ammattiyhdistysliike ei halua sopeutua siihen, että Suomi on parlamentaarinen demokratia, jossa eduskunnalle kuuluu lainsäädäntövalta myös työmarkkinoita koskevassa lainsäädännössä.
Zyskowicz arvioi BenTV:n uusimmassa jaksossa ammattiyhdistysliikkeen sopeutumattomuuden juontavan juurensa kolmikantaan. Hänen mukaansa systeemi ei ollut huono, vaan talouden kasvaessa oli helpompaa päästä sopimukseen.
– Nyt kun talous ei kasva, nyt kun velkaannutaan, joudutaan puuttumaan olemassa oleviin etuihin ja siinä ei valitettavasti ole mahdollista palkansaajajärjestöjen kanssa päästä sopuun, Zyskowicz toteaa.
Tilanteeseen on konkarikansanedustajan mukaan tullut kaksi uutta näkökohtaa. Ensinnäkin lakon ulkopuolella olevat yritykset ovat keskeyttäneet tuotannon, kun sen jatkamiselle ei ole ollut edellytyksiä, kun ei saada varaosia tai tavara ei lähde eteenpäin.
Zyskowiczin mukaan tähän liittyy kiista siitä, onko työnantajalla velvollisuus maksaa seitsemän päivän palkka. Velvollisuus on, ellei lakko liity sen ulkopuolisten yritysten työntekijöiden työehtoihin ja työsuhteisiin. Nyt ammattiyhdistysliike sanoo, että on maksettava, koska ei liity. Edeltävällä viikolla viesti oli toinen.
Toinen näkökohta liittyy Zyskowiczin mukaan siihen, että koska työnantajat lobbasivat ennen vaaleja ja saivat omia puumerkkejään hallitusohjelmaan, niin on aivan oikein, että nyt vaalien jälkeen ammattiyhdistysliike uhkaa maata taloudellisella katastrofilla, ellei hallitus ja eduskunta taivu niiden tahtoon.
– Tämä on aivan järjetön argumentti. Miksi? No siksi, että ennen vaaleja lobbasivat sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöt omien intressiensä ja tavoitteidensa puolesta. Sitten oli vaalit välissä ja kansa äänesti niin, että maahan tuli porvarihallitus. Ja tämän yrittäjäystävällisen hallituksen ohjelmassa näkyy yrittäjien ja elinkeinoelämän näkemykset, konkariedustaja sanoo.
Zyskowiczin mukaan kaikki lobbasivat ennen vaaleja ja kansa ratkaisi, että paremmin kuuluu yrittäjien ääni.
– Tämäkö nyt sitten oikeuttaisi muka palkansaajajärjestöt uhkaamaan maata ja osin jo toteuttamaan sitä, että maata uhkaa taloudellinen katastrofi, joka tulee kalliiksi kaikille suomalaisille, tietysti myös suomalaisille palkansaajille, joita suomalaisista on enemmistö, Zyskowicz toteaa.
