Hallitus ehdottaa muutoksia rikoslakiin työperäisen hyväksikäytön torjumiseksi. Tavoitteena on puuttua nykyistä tehokkaammin esimerkiksi alipalkkaukseen, kynnysrahojen perimiseen ja kohtuuttomiin työehtoihin.
– Työperäinen hyväksikäyttö loukkaa työntekijöiden oikeuksia ja vinouttaa samalla laillisten työmarkkinoiden toimintaa. Tällaista toimintaa haluamme nyt estää tehokkaammin, sanoo oikeusministeri Leena Meri (ps.) tiedotteessa.
Ehdotuksessa säädettäisiin hallitusohjelman mukaisesti kaksi uutta rikosnimikettä: kiskonta työelämässä ja törkeä kiskonta työelämässä. Ne korvaisivat nykyisen kiskonnantapaisen työsyrjinnän, jossa rangaistavuuden kytkeytyminen syrjintäelementtiin on vaikeuttanut hyväksikäyttöön puuttumista epätarkoituksenmukaisella tavalla.
Uudet säännökset selkeyttäisivät työperäisen hyväksikäytön rangaistavuuden edellytyksiä ja kiristäisivät väärinkäytöksistä määrättäviä rangaistuksia.
Kiskonta työelämässä kattaisi tilanteet, joissa työn tekemisen ja siitä maksettavan vastikkeen välillä on selvä epäsuhta. Ehdotettava kriminalisointi soveltuisi kuitenkin myös alipalkkausta laajempaan hyväksikäyttöön, kuten esimerkiksi kynnysrahojen perintään.
Törkeä tekomuoto tulisi sovellettavaksi esimerkiksi silloin, kun tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä, aiheutetaan työntekijälle erityisen tuntuvaa vahinkoa tai toimitaan suunnitelmallisesti. Törkeästä kiskonnasta työelämässä voitaisiin tuomita vähintään neljän kuukauden ja enintään neljän vuoden vankeusrangaistus.
Esityksessä ehdotetaan myös, että oikeushenkilön rangaistusvastuu ulotetaan uusiin rikosnimikkeisiin. Tämä mahdollistaa yhteisösakon määräämisen esimerkiksi yritykselle, jonka toiminnassa hyväksikäyttöä on harjoitettu. Lisäksi jatkossa kiskonta tai törkeä kiskonta työelämässä mahdollistaa sellaisenaan liiketoimintakieltoon määräämisen.
Pakkokeinolain muutoksella törkeä kiskonta työelämässä lisättäisiin rikoksiin, joissa telekuuntelu on mahdollista. Tällä vahvistetaan viranomaisten keinoja selvittää vakavia hyväksikäyttötapauksia.
Työperäinen hyväksikäyttö on viime vuosina lisääntynyt ja muuttunut aiempaa monimuotoisemmaksi. Viranomaiset ovat havainneet esimerkiksi alipalkkausta, perusteettomia maksuja työnsaannista, puutteita työaikakirjanpidossa sekä tilanteita, joissa työntekijä on tosiasiassa työsuhteessa, mutta häntä kohdellaan yrittäjänä. Hyväksikäyttöä on raportoitu erityisesti siivous-, ravintola-, rakennus-, puutarha- ja kausityöaloilla.
Lakien on tarkoitus tulla voimaan syksyllä 2026.