Kun lännessä seurataan Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan, haaskataan professori Sergei Medvedevin mielestä useimmiten vaarallisen paljon aikaa ja energiaa spekulointiin sillä, mitä presidentti Vladimir Putin kulloinkin tekee ja ajattelee.
– Kehottaisin kyseenalaistamaan koko tämän lähestymistavan. ”Mitä Putin tekee? Mitä siitä seuraa, jos Venäjä häviää?” Putin tuntuu olevan kaikkialla, lehtien kansissa joka lentokentän kioskeissa – Putin, Putin, Putin, Riian turvallisuuskonferenssissa Latviassa esiintynyt Medvedev sanoo.
– Kuvitelkaa, että eläisimme vuotta 1942 tai 1943 ja aloittaisimme jokaisen keskustelun sillä, mitä Adolf Hitler tekee, jos Saksa häviää. — Vuosina 1942–1943 oli selkeä vihollinen, eksistentiaalinen uhka, joka oli tuhottava sen sijaan, että olisi pohdittu, mitä Hitler ajattelee ja tekee. Mielestäni meidän pitäisi suhtautua Putiniin samalla tavalla, hän toteaa.
Poliittista historiaa Prahan Kaarlen yliopistossa ja Riian vapaassa yliopistossa opettava Medvedev korostaa tarkastelevansa Venäjän käymää hyökkäyssotaa nimenomaan historioitsijan näkökulmasta.
Putinin valtaannousua hän luonnehtii ainutlaatuiseksi olosuhteiden yhteensattumaksi. Sota, jota Ukrainan maaperällä nyt käydään, ei hänen mielestään kuitenkaan ole Putinin, vaan koko Venäjän sota. Kyse on hänen mukaansa historiallisesta jatkumosta, joka toivottavasti vihdoin päättyy.
Imperiumin romahdus
Vladimir Putinin käynnistämä hyökkäyssota merkitsee Medvedevin mielestä vuonna 1917 käynnistyneen Venäjän imperiumin vähittäisen hajoamisen päätepistettä. Kaikki muut eurooppalaiset imperiumit tulivat päähän jo 1900-luvulla, mutta Venäjä sinnitteli edelleen.
– Millaisen romahduksen olemmekaan kohtaamassa. Venäjää alettiin kutsua keisarikunnaksi Pietari Suuren Pohjan sodan päätyttyä vuonna 1721, mutta siitä oli mielestäni tullut imperiumi jo vuonna 1654, jolloin Ukraina alistettiin osaksi Venäjää, Medvedev sanoo.
Hän viittaa edesmenneen yhdysvaltalaisen ulkopolitiikan asiantuntijan Zbigniew Brzezinskin (1928–2017) aikanaan esittämään näkemykseen, jonka mukaan Venäjä ei katso olevansa imperiumi ilman Ukrainaa.
– Ukrainan ja Venäjän imperiumin kohtalot ovat todellakin sidoksissa toisiinsa. Näemme tällaista raivokkuutta ja tuhoa, koska Ukraina on ollut Venäjän imperiumin rakentamisen kulmakivi. Kun poistatte Ukrainan, koko imperialistinen rakennelma romahtaa, hän toteaa.
Kuin vuonna 1945
Venäjän mahdollinen hajoamisprosessi on Medvedevin mielestä kaikessa dramaattisuudessaan eksistentiaalinen haaste lännelle.
– Kyseessä on haaste, jollaista länsi ei ole kohdannut 80 vuoteen, hän sanoo.
Asetelma muistuttaa hänen mukaansa Hitlerin kolmannen valtakunnan läntisille demokratioille muodostamaa uhkaa.
– Vuonna 1945 työ jäi kesken. Oli kaksi suurta imperiumia, jotka uhkasivat vapaata maailmaa. Toinen oli Saksa, toinen stalinistinen Neuvostoliitto. Vain toinen niistä kukistettiin vuonna 1945, mutta toinen jäi henkiin ja haastaa jälleen kerran saman vapaan maailman, hän toteaa.
– Niinpä maailman on ymmärrettävä – Naton ja lännen on ymmärrettävä – että vastassa on saman mittaluokan haaste kuin vuonna 1945 ja siihen on vastattava samalla tavalla.