Verkkouutiset

Kalmar Nyckel -purjelaiva USA:n senaattori Thomas Carperin esityksessä. senate.gov

Laivan Suomen lippu jättikuvassa USA:n senaatissa – mistä oli kyse?

Nato-ratifioinnin yhteydessä amerikkalaiset saivat kuulla Ruotsin ja Suomen historiallisesta merkityksestä maalleen.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kolmisen viikkoa sitten USA:n liittovaltion senaatti ratifioi maansa puolesta Suomen ja Ruotsin liittymisen puolustusliitto Natoon. Suomessa seurattiin senaatin puheita, mutta lähes vaille huomiota jäi itärannikon Delawaren osavaltion senaattorin Thomas Carperin esiintyminen, jossa hän valotti lähes neljän vuosisadan takaisten ruotsalaisten ja suomalaisten roolia koko Yhdysvaltojen syntymisessä.

Senaattori Carper halusi erottua pitämällä muita hieman vähemmän päivänvakavan puheen. Avainasemassa hänen esityksessään oli mukana tuotu jättikuvasuurennos purjelaivasta, jonka ylimmässä mastossa näkyi Suomen lippu.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)

– Ensimmäiset ruotsalaiset ja suomalaiset tulivat Amerikkaan noin 384 vuotta sitten. He olivat paikasta nimeltään Kalmari Ruotsissa. Tuohon aikaan, kuten olemme muilta puhujilta kuulleet, Ruotsi ja Suomi olivat samaa maata. Ei ollut Suomea, senaattori Thomas Carper aloitti.

– Kaikki suomalaiset asuivat Ruotsissa, ja he jatkoivat elämistä Suomessa pitkään. Luulen että ruotsalaiset elivät… 1809. Vuonna 1809 Ruotsin hallinto Suomesta tuli virallisesti päätökseen, ja Suomi erottui Ruotsista, hän veti mutkia hieman suoriksi.

Carper kertoi kahden laivan, Kalmar Nyckelin ja Fågel Gripin, purjehtineen yli Atlantin ja rantautuneen tulevalle Delawaren lahdelle. Sieltä alukset jatkoivat pohjoiseen tulevalle Delaware-joelle. Carper selosti alusten kulkureittiä ja totesi, etteivät ne jatkaneet nykyiseen Philadelphiaan asti.

– He päättivät pudottaa ankkurinsa, ja paikalla oli paljon kiviä – isoja kiviä – joen sillä puolen. He laskivat ankkurinsa ja julistivat paikan olevan Uuden Ruotsin siirtokunta. Se on nykyisin Delawaren Wilmington, Uuden Ruotsin siirtokunta. He nostivat lippunsa ja sanoivat: tähän me jäämme, senaattori totesi juhlallisesti.

Carper kertoi kyseessä olleen ehkä ensimmäinen eurooppalainen siirtokunta. 20-25 vuoden kuluttua sen ottivat haltuunsa hollantilaiset ja brititkin 1664. Carper esitteli osavaltionsa alkua: hollantilaisten perustaessa siirtokunnan he rakensivat Old Swedes -kirkon. Se on nyt ilmeisesti pisimpään yhä toiminnassa oleva kirkko Amerikassa.

– Miltä tämä historia kuulostaa?, senaattori kysyi ylpeänä.

Seuraavaksi senaattori Thomas Carper toi esille Kalmar Nyckel -purjelaivan jättikuvan, jota hän sanoi kauniiksi. Hän mainitsi siinä näkyvät Ruotsin ja Delawaren liput ja jätti ylimpänä olevan Suomen lipun mainitsematta.

Todellisuudessahan Suomea eikä Suomen lippua ei laivan aikoihin ollut vielä pitkiin aikoihin olemassakaan. Purjelaivan jättikuvassa on kyse laivan replikasta, joka on museonähtävyytenä Delawaren Wilmingtonissa Christina-joella, jossa sillä järjestetään risteilyjäkin. Alkuperäinen Söderkompanietin kauppalaiva Kalmar Nyckel haaksirikkoutui 1600-luvun lopulla.

Christina-joki sai senaattorin kertoman mukaan nimensä ”ensimmäisten rantaan tulleiden ruotsalaisten ja suomalaisten lapsikuningattaren mukaan”. Carper olisi periaatteessa voinut jättää suomalaiset täysin mainitsemattakin, kuten monesti Delawaren historiankirjoituksessa on tehty, mutta senaattori ei näin tehnyt.

– Se on laiva, joka todella edustaa osavaltiotamme, joka aikanaan oli Uuden Ruotsin siirtokunta.

Senaattori Carper jatkoi puhettaan vielä kertomuksella illallistapaamisestaan Ruotsin kuninkaan ja kuningattaren kanssa vuonna 2013. Kolmikko oli puhunut keskenään Ingmar Bergmanista ja Abbasta. Senaattori sanoi Abban Dancing Queenin olevan yksi parhaita koskaan kuulemiaan pop-kappaleita, eikä kiistänyt heidän keskenään laulaneenkin sitä hieman.

– Miksi Jumalan nimessä me emme haluaisi ruotsalaisten ja suomalaisten liittyvän joukkoomme?, senaattori vetosi tämän jälkeen kollegoihinsa Nato-äänestyksestä.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)