Lähi-idän alueen sotatoimet ovat jälleen lisänneet merkittävästi talouden näkymien epävarmuutta, mutta Kuntarahoitus uskoo torstaina julkaisemassaan suhdanne-ennusteessa Suomen talouden kääntyvän 1,5 prosentin kasvuun kuluvan vuoden aikana.
Kuntarahoituksen ennusteen mukaan elpyminen voimistuu edelleen vuonna 2027, kun kotimarkkinakysyntä vahvistuu ja rakennusalan toipuminen saa lisää puhtia. Kuntarahoitus ennakoi ensi vuodelle 2 prosentin bkt-kasvua.
– Talouden elpyminen on vielä alkuvaiheessa ja toistaiseksi se saa tukea lähinnä viennin ja investointien kasvusta. Yksityisen kulutuksen toipumista jarruttaa edelleen pattitilanne, jossa korkea työttömyys painaa kuluttajien luottamusta ja vaisut kulutushalut puolestaan lykkäävät työllisyyden elpymistä. Noidankehä katkeaa, kun pääomavaltaisen teollisuuden kohentuneen työllisyyden vaikutukset leviävät hiljalleen myös työvoimavaltaisille palvelualoille, Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala arvioi tiedotteessa.
Suhdannenäkymän paraneminen alkaa hiljalleen kohentaa myös työllisyyttä.
– Viime vuoden lopun voimakkaan työttömyyden nousun vuoksi vuoden 2026 keskimääräinen työttömyysaste jää hieman edellisvuoden keskiarvoa korkeammalle 9,8 prosenttiin. Työttömyys alkaa merkittävämmin helpottaa vasta vuonna 2027, Vesala toteaa.
Vesalan mukaan Suomen kannalta olisi hyödyllistä, jos Euroopan keskuspankki vielä jatkaisi koronlaskuja. Tämä ei kuitenkaan tällä hetkellä näytä todennäköiseltä, kun sotatoimet Lähi-idässä ovat nostaneet energian hintoja ja lisänneet inflaatioriskejä.
Mitä pidempään kriisi Lähi-idässä jatkuu, sitä vakavampia ovat vaikutukset maailmanlaajuiseen energiahuoltoon.
– Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat maat, joiden energiaomavaraisuus on matala. Suomen tilanne on tässä suhteessa verrattain hyvä, mutta useat keskeiset vientimarkkinamme Euroopassa ja Aasiassa kärsivät, jos energiashokki pitkittyy, Vesala sanoo.
Kansainvälinen tilanne vaikuttaa myös kotimaassa rahoituksen maturiteetteihin eli takaisinmaksuaikoihin ja korkosidonnaisuuksiin. Kuntien rahoituspäätöksissä näkyykin muutos asteittaisesta siirtymästä kohti pidempiä laina-aikoja.
– Geopoliittisten riskien, inflaatioepävarmuuden ja korkoriskien vuoksi pidempien marginaali ja korkosidosten käyttöä kannattaa arvioida huolella. Riskeiltä suojautumisen ohella pidempiä korkosidoksia puoltaa sekin, että lyhyiden ja pidempien marginaalisidosten hintaero on kaventunut, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio sanoo tiedotteessa.
Kokonaisuutena lähes 70 prosenttia kuntien lainoista oli vuonna 2025 euriboriin sidottuja ja hieman yli 30 prosenttia pitkiin viitekorkoihin tai kiinteään korkoon sidottuja. Kuntien korkosuojausastetta ei kuitenkaan voida suoraan arvioida lainojen korkosidonnaisuuksien perusteella, koska kunnat käyttävät suojauksiin myös johdannaisia.Historiallisesti kuntien korkosuojausasteet ovat olleet noin 50–70 prosentin tasolla.