Lähi-idän sota hidastaa Suomen talouden elpymistä, arvioi OP Pohjola maanantaina julkaisemassaan suhdanne-ennusteessa.
OP Pohjola arvioi Suomen BKT:n kasvavan kuluvana vuonna 1,0 prosenttia ja ensi vuonna 1,5 prosenttia.
Kuluvan vuoden kasvuennustetta laskettiin 0,5 prosenttiyksikköä. Ensi vuoden arvio kasvusta säilyi ennallaan.
Lähi-idän sota hidastaa talouden piristymistä, sillä korkeampi inflaatio ja lisääntynyt epävarmuus heijastuvat todennäköisesti kulutukseen kevään aikana ja saavat yritykset varovaisemmiksi investointipäätöksissään.
– Lähi-idän sota seurauksineen heikentää väistämättä Suomen talouskehitystä. Suomen talous selviää kuitenkin kolhulla lyhytaikaisesta öljynhintapiikistä ja epävarmuuden noususta. Toistaiseksi esimerkiksi maksukorttidata ei puolla sitä, että kuluttajat olisivat merkittävästi muuttaneet kulutuskäyttäytymistään, OP Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen arvioi tiedotteessa.
Öljyn hinnan kehitys on ratkaisevaa Lähi-idän sodan talousvaikutuksille. OP Pohjolan ennuste perustuu oletukseen, että öljyn hinta maltillistuu muutaman kuukauden nousun jälkeen ja laskee kesään mennessä 70 dollariin barrelilta.
Yksityinen kulutus kasvaa kuluvana vuonna käytettävissä olevien tulojen lisääntymisen verran eli maltillisesti. Säästämisaste nousee tilapäisesti ja palautuu sitten viime vuoden lopun tasolle. Vuonna 2027 yksityinen kulutus kasvaa hieman käytettävissä olevia tuloja nopeammin. Säästämisaste säilyy pidemmän ajan keskiarvoa korkeampana.
Investoinnit lisääntyvät vahvasti erityisesti julkisten hankintojen vetämänä, ja myös yksityiset investoinnit kääntyvät kasvuun yritysten panostusten myötä. Asuinrakennusinvestoinnit elpyvät vaisuimmin. Ensi vuonna yksityisten investointien elpyminen vahvistuu, jos kohta julkiset investoinnit eivät enää nouse kohonneelta tasoltaan.
Vienti veti kohtalaisen hyvin viime vuonna, ja kasvu jatkuu tänä vuonna kohtalaisena, OP Pohjola arvioi. Kehitystä tukee talouden piristyminen tärkeissä vientimaissa Saksassa ja Ruotsissa. Ensi vuonna tahti piristyy hieman maailmantalouden kasvun parantuessa.
Inflaatio nousee energian hinnan kallistumisen vuoksi tilapäisesti. Inflaatio on kuitenkin ollut matalissa lukemissa, joten näkymä säilyy kokonaisuutena maltillisena.
Työllisyys elpyy vähitellen ja työllisyysaste on verrattain korkeissa lukemissa. Myös työttömyys säilyy korkeana, sillä työmarkkinoille osallistuvien määrä kasvaa edelleen. Tätä kuvaa työvoimaosuus, työllisten ja työttömien osuus vastaavan ikäisestä väestöstä, joka on historiallisessa huipussaan.
Suurimmat riskit liittyvät ennusteen mukaan kansainvälisen talouden kehitykseen, erityisesti energian hinnan kehitykseen. Kärjistyvä ja pitkittyvä kriisi Lähi-idässä voisi painaa talouden taantumaan, varsinkin, kun tässä tilanteessa epävarmuus lisääntyisi samalla. Mahdollisuuksia luovat konfliktien päättyminen, joka yhdessä hyvän kustannuskilpailukyvyn kanssa voisi tukea Suomen taloutta selvästi.
– Suomen talous on ollut hidas sopeutumaan talouden häiriöihin ainakin puoli vuosisataa. Toistuvat häiriöt lisäävät mahdollisuutta, että Suomen talouskasvu on pitempään vaisua. Heikon kasvun jaksoja ei ole selätetty ilman merkittäviä talouspolitiikkatoimia oli sitten kyse 1970-, 1990-, tai 2010-luvusta, arvioi Heiskanen.
Lähi-idän seurauksena noussut öljyn hinta kiihdyttää euroalueen inflaatiota tilapäisesti. Öljyn hinnan laskiessa verrattain nopeasti vaikutukset muihin hintoihin jäävät pieniksi. Tämä vähentää keskuspankin tarvetta koronnostoille. Keskuspankki saattaa silti joutua kiristämään politiikkaansa tilanteessa, jossa talouskasvu on vaisua.