Lähi-idän kriisi vahvisti Ukrainaa yllättävällä tavalla

Uudet yhteistyösopimukset ja iskut Venäjän energiasektoriin voivat vahvistaa Kiovan neuvotteluasemaa.
Iranin vallankumouskaarti otti 22. huhtikuuta haltuunsa aluksen Hormuzinsalmessa. / AFP / LEHTIKUVA
Iranin vallankumouskaarti otti 22. huhtikuuta haltuunsa aluksen Hormuzinsalmessa. / AFP / LEHTIKUVA

Ukraina on onnistunut kääntämään Iranin sodan seuraukset edukseen, vaikka monet asiantuntijat ennakoivat kohoavien polttoainehintojen lähinnä kasvattavan Kremlin sotakassaa.

Presidentti Volodymyr Zelenskyi on viime kuukausina hakenut tukea Persianlahden maista ja tarjonnut vastineeksi Ukrainan kehittämää drooniosaamista.

BBC huomauttaa Ukrainan solmineen yhteistyösopimuksia muun muassa Saudi-Arabian, Arabiemiraattien ja Qatarin kanssa. Maiden kiinnostusta lisää se, että ne ovat itse joutuneet iranilaisten ohjusten ja droonien kohteiksi.

– Haluamme auttaa niitä puolustautumaan ja rakentaa tällaisia kumppanuuksia lisää, Zelenskyi sanoi.

Samalla Ukraina on saanut uusia tukipäätöksiä Euroopasta. Norja ja Saksa ovat sopineet miljardiluokan puolustusyhteistyöstä, joka sisältää muun muassa drooneja, ohjuksia ja ilmapuolustusjärjestelmiä.

Poimintoja videosisällöistämme

Aluksi Iranin sodan pelättiin hyödyttävän vain Venäjää. Öljyn hinnan nousu ja pakotteiden kiertäminen kasvattivat Moskovan tuloja ja uhkasivat pidentää sotaa Ukrainassa.

Ukraina on kuitenkin vastannut kohdistamalla iskuja Venäjän energiainfrastruktuuriin pitkän kantaman drooneilla. Hyökkäykset ovat aiheuttaneet Venäjälle miljardiluokan tappioita ja leikanneet öljytuloja merkittävästi.

Samaan aikaan Euroopan unioni on vapauttanut Ukrainan käyttöön suuren, noin 90 miljardin euron lainapaketin asehankintoihin. Päätös mahdollistui poliittisen muutoksen jälkeen Unkarissa, joka oli aiemmin jarruttanut rahoitusta.

Yhdysvaltojen rooli on sen sijaan herättänyt epävarmuutta. Presidentti Donald Trump on puhunut nopeasta ratkaisusta, mutta konkreettista edistystä ei ole nähty. Washingtonin huomio on keskittynyt Lähi-itään, mikä on hidastanut Ukrainan rauhanponnisteluja.

Venäjä on samaan aikaan jatkanut iskuja siviilikohteisiin, eikä presidentti Vladimir Putinin ole nähty olevan valmis kompromisseihin. Asiantuntijoiden mukaan sodan lopputulos riippuu yhä pitkälti siitä, saadaanko Venäjä painostettua neuvottelupöytään.

Ukraina pyrkii nyt vahvistamaan asemaansa ennen mahdollisia rauhanneuvotteluja. On epäselvää, riittävätkö uudet liittolaisuudet ja sotilaalliset onnistumiset kääntämään sodan suunnan, vai pitkittyykö konflikti edelleen.

Hyökkääjä pyrkii häiritsemään raja-alueiden ruokahuoltoa.
Ulkoministerin mukaan aika ei ole vielä kypsä keskusteluille venäläisten poliitikkojen kanssa.
Ukrainan droonit aiheuttavat tuhoa hyökkääjän selustassa.
Mainos