Verkkouutiset

F/A-18C Hornet Kaivopuiston lentonäytöksessä 6. elokuuta 2021. Kuva: Lehtikuva

Lähetetään Hornetit Ukrainaan ampumaan alas Venäjän ohjuksia

Picture of Kasperi Summanen
Kasperi Summanen
Kasperi Summanen on Verkkouutisten ja Nykypäivän päätoimittaja.
Halukkaiden koalitio suojaisi Ukrainan kaupunkeja ja valaisi eskalaation pelkoa vaihteeksi Kremliin.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

– Eri konfliktit, eri ilmatila, eri uhkaympäristö.

Näin Valkoisen talon turvallisuusneuvoston tiedottaja John Kirby perusteli lehdistötilaisuudessa sitä, miksei Yhdysvallat liittolaisineen voisi puolustaa Ukrainaa samalla tavalla kuin Israelia.

Iran iski sunnuntaina sadoilla ballistisilla ohjuksilla, risteilyohjuksilla ja lennokeilla Israeliin. Isku noudatteli samaa kaavaa kuin Venäjän toistuvat hyökkäykset Ukrainan kaupunkeihin. Ilmapuolustusta pyrittiin ylikuormittamaan lennokeilla, että ohjukset pääsisivät läpi. Koko isku pystyttiin käytännössä torjumaan eikä puolustuksen läpäisseistä ohjuksista aiheutunut juuri mitään vahinkoa. Hyökkäys jäi vaikutuksiltaan niin vähäiseksi, että jotkut kiirehtivätkin arvioimaan, ettei Iranin tarkoituksena edes ollut tehdä todellista iskua.

Monien sotilasasiantuntijoiden mukaan tämä tulkinta on kuitenkin erheellinen. Suuri syy iskun epäonnistumiseen on Israelin pienen pinta-alan, vahvan ilmapuolustuksen ja hyvän ennakkovaroituksen lisäksi Yhdysvaltain ja muiden Israelin liittolaisten vahva tuki.

Muun muassa amerikkalaiset, brittiläiset ja jordanialaiset hävittäjät ja torjuntaohjukset pudottivat kymmeniä hyökkäyslennokkeja ja ainakin kolme ballistista ohjusta jo ennen niiden pääsyä Israelin ilmatilaan ja tilannekuvan jakaminen avitti Israelin puolustusta.

Tämä herätti heti kiivaita kysymyksiä siitä, mikseivät länsimaat voisi toimia samoin Ukrainassa.

Washingtonista ja Lontoosta perusteluksi on tarjoiltu tuttua virttä ”eskalaation välttämisestä”.

Esimerkiksi Britannian ulkoministeri, entinen pääministeri David Cameron kuvaili maanantaina, miten vastaavat toimet Ukrainassa veisivät länsimaat ja Venäjän suoraan konfliktiin. Valkoisesta talosta linjattiin presidentti Joe Bidenin tehneen jo Ukrainan sodan alusta lähtien selväksi, ettei Yhdysvalloista tule ”sodan osapuolta”.

Puheet saavat hymyn Kremlin herrojen huulille, länsi käyttäytyy toivotusti.

Diktaattori Vladimir Putinin Venäjä on toiminut jo vuosikausia kuin se olisi sodassa useimpia länsimaita vastaan. Tämä on todistettu niin retoriikassa kuin teoissakin. Moskovan silmissä Suomikin ylitti rajan jo viimeistään silloin, kun ensimmäiset patruunalaatikot lähtivät Ukrainaan kaksi vuotta sitten.

Pelottaa eskalaatio Moskovassakin

Venäjän Ukrainaan kohdistamien lennokki- ja ohjusiskujen saldot ovat surullista luettavaa. Etenkin Yhdysvaltain asetuen jumittuminen näkyy rintaman ahdingon lisäksi vakavana ammuspulana ilmatorjunnassa. Yhä useampi venäläinen ohjus pääsee läpi ja iskeytyy muun muassa voimalaitoksiin ukrainalaisissa kaupungeissa. Kärsijöinä ovat suoraan ja välillisesti siviilit.

Entinen Viron puolustusvoimien komentaja ja nykyinen europarlamentaarikko Riho Terras totesi hiljattain Verkkouutisten haastattelussa, että Ukrainan liittolaisten pitäisi ottaa Ukrainan ilmatilaa hallintaansa. Terras maalasi kuvaa ”halukkaiden maiden koalitiosta”. Virallisesta Naton operaatioista ei siis olisi kyse.

– Tässä on kyse puolustuksellisesta toiminnasta. Tämä ei olisi aggressiota Venäjää vastaan. Puolustaisimme Ukrainan väestöä, Terras kuvasi.

Lennokkeja ja risteilyohjuksia pudottavia länsimaisia hävittäjiä ei sijoitettaisi Ukrainaan. Ne voisivat toimia syvältä Euroopasta ilmatankkauksen tuella tai Ukrainan lähivaltioista kuten esimerkiksi Puolasta tai Romaniasta. Sinne on kesällä lähdössä Naton ilmavalvontatehtävään osasto Suomen Hornet-hävittäjiä.

Monelle tuntuu olevan yhä hämärän peitossa, kuinka vahvasti osallistumme jo sotaan Ukrainassa. Hyvä esimerkki löytyy Norjasta. Maa ei ole juuri esillä Ukrainan tuessa. Sen rooli ohjusiskujen torjunnassa on kuitenkin jo nyt yllättävän suuri.

Venäjä on sijoittanut ohjusiskuissa käyttämiään Tu-95-pommittajia pohjoiseen Olenjan lentotukikohtaan Suomen ja Norjan rajojen lähelle. Norjan yleisradion tästä löytyvässä jutussa kerrottiin äskettäin, kuinka Pohjois-Norjan tutka-asemat havaitsevat koneet ja norjalaiset välittävät niistä tiedot Ukrainaan. Sitten venäläispommittajien Venäjän ilmatilasta ampumia pitkän kantaman ohjuksia torjutaan Ukrainassa muun muassa norjalaisilla NASAMS-ilmatorjuntajärjestelmillä.

Onko tosiaan mahdoton ajatus, että torjuntaohjuksen laukaisisikin tässä tilanteessa Kiovan lähellä kaukana Venäjän ilmatorjunnasta lentävä norjalainen F-16-hävittäjä?

Pinta-alaltaan valtavan ja osaksi Venäjän miehittämän Ukrainan koko ilmatilan sulkeminen on poliittiset realiteetit ja rintaman todellisuus huomioiden ainakin toistaiseksi askel, johon länsimaat eivät ole valmiita. Operointi lähellä Venäjän rajaa tai rintamalinjaa altistaisi länsimaisen kaluston Venäjän ilmatorjunnalle ja hävittäjäkoneiden kohtaamiselle. On myönnettävä, että tässä vaiheessa puhuttaisiin korkeista ennakoimattomien seurausten riskeistä. Niiden hallinta vaatisi tahtotilaa ja pitkän tähtäimen strategiaa, joita länneltä ei juuri nyt löydy.

Vuosia ajatteluamme mädättänyt Moskovan propaganda ja hyödyllisten idioottiemme harjoittama infovaikuttaminen ovat kuitenkin saaneet meidät uskomaan, ettei nykyistä enempää ole tehtävissä ilman jonkinlaista tarkemmin määrittelemätöntä eskalaatiota. Ajattelutapa on hämmentävä. Sama pelko on toistunut ja osoittautunut turhaksi jokaisen uuden Ukraina-avun askeleen kohdalla. Vai muistuuko mieleen, kuinka tavaton ajatus länsimaisten risteilyohjusten antamisesta puolustajalle ja niiden käytöstä iskuihin Krimille ja venäläisiin sotalaivoihin oli vielä hetki sitten.

Totuus on, että sodan eskalaatiota pelätään kuollakseen Moskovassakin. Vladimir Putinille sopii vallan hyvin kertoa tarinaa Venäjästä, joka pärjää Ukrainassa koko lännen sotilaallisille resursseille. Kremlin kauhuskenaariossa tästä tulee kuitenkin todellisuutta.

Venäjä ei ole uskaltanut iskeä esimerkiksi Puolan kautta läntiseen Ukrainaan kulkeviin läntisiin ammus- tai asekuljetuksiin kertaakaan, vaikka reitit ja sijainnit ovat sen asevoimien tiedossa. Uskooko joku todella, että Venäjä yrittäisi ampua ohjuksia pelkästään ohjustorjuntaa osassa Ukrainaa suorittavien hävittäjien tukikohtiin syvällä Nato-Euroopassa?

Viesti myös USA:lle

Keskustelua Euroopan maiden nykyistä suuremmasta osallistumisesta Ukrainan ilmapuolustukseen käydään parhaillaan. Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba on väläyttänyt esimerkiksi Puolan Patriot-ilmatorjuntajärjestelmien käyttöä läntisen Ukrainan suojaamiseen.

– Useita vaihtoehtoja pohditaan. Tämä suojaisi Nato-maidenkin alueita Venäjän ohjuksilta ja lennokeilta, Kuleba muun muassa totesi.

Tarkoin valittujen ukrainalaiskohteiden puolustaminen Venäjän ohjushyökkäyksiltä länsimaisella lentokalustolla olisi vahva viesti Ukrainalle. Se olisi sitä myös Yhdysvalloille, joka on vaatinut toistuvasti Eurooppaa kantamaan vielä nykyistäkin enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan ja Ukrainan tukemisesta.

Sotaa kääntävää vaikutusta toimella ei olisi, mutta se osoittaisi meidän todella tarkoittavan mitä me sanomme, kun puhumme Ukrainan tukemisesta kaikin keinoin. Ei ole mahdoton ajatus, että tämä kirittäisi ja ehkä myös säikyttäisi Yhdysvaltoja tekemään oikeita ratkaisuja Ukraina-tuen suhteen.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb kehotti viime viikolla Financial Timesin haastattelussa Eurooppaa puhumaan vähemmän ja tekemään enemmän Venäjän uhkaan varautumiseksi. Stubb arvosteli kierroksille lähtenyttä keskustelua siitä, miten Venäjä saattaisi testata Naton 5. artiklaa hyökkäämällä seuraavaksi Nato-maahan ja kehotti Euroopan maita keskittymään siihen, mikä nyt on tärkeintä: Ukrainan tukemiseen.

Tässä olisi Suomelle paikka.

Entä jos sanoisimme ensimmäisenä olevamme valmiita osallistumaan pienellä Hornet-osastolla tällaiseen ”halukkaiden koalitioon”.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
› Uutissyöte aiheesta , ,
Viikon suosituimmat videot
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)