Kun Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991, Venäjän federaatio omaksui ukrainalaisprofessori Taras Kuzion mukaan jokseenkin saman imperialistisen identiteetin, jonka bolsevikit olivat aikoinaan perineet heitä edeltäneiltä tsaareilta. Niin kauan kuin sama imperialistinen henki elää, Venäjä on hänen mukaansa uhka Euroopan turvallisuudelle.
Hän muistuttaa Venäjän vaalineen 1990-luvun alusta lähtien johdonmukaisesti etupiiriajattelua ja kehottaneen länttä tunnustamaan, että Kremlillä on oikeus määrätä entisen Neuvostoliiton alueen valtioiden suunnasta.
– Neuvostoliiton hajottua Venäjän federaatio yksinkertaisesti otti neuvostoinstituutiot haltuunsa ja alkoi rakentaa Neuvostoliiton jälkeistä valtiota, Kiovan Mohyla-akatemian valtiotieteen professuuria hoitava Kuzio sanoo Atlantic Councilin julkaisemassa artikkelissa.
– Kun KGB-veteraani Vladimir Putinista tuli vuosituhannen vaihteessa presidentti, Venäjä oli jo selvästi etääntymässä lyhytaikaisesta flirttailustaan Euroopan integraation kanssa. Putin omaksui avoimesti Venäjän imperialistisen identiteetin ja vaati Euraasiaa Kremlin yksinomaiseksi etupiiriksi. Hänellä oli tiettävästi presidenttikautensa alusta lähtien pakkomielle tuoda Ukraina takaisin Venäjän satelliitiksi, Kuzio toteaa.
Vuodesta 2012 Putin on Kuzion mukaan keskittynyt Valko-Venäjän ja Ukrainan palauttamiseen Kremlin hallintaan. Vuonna 2014 tapahtuneen Krimin valtauksen ja vuonna 2020 toteutetun Valko-Venäjän alistamisen jälkeen vuorossa piti olla Ukrainan täydellinen kukistaminen.
– Putinin kannalta valitettavasti täysimittainen hyökkäys Ukrainaan ei ole sujunut suunnitelmien mukaan. Sen sijaan, että hän olisi vienyt päätökseen historiallisen jälleenyhdistämishankkeensa, hyökkäys on tuhonnut Venäjän maineen suurvaltana ja vakavasti otettavana sotilaallisena voimatekijänä, Kuzio sanoo.
– Moskovan kyky projisoida voimaa koko entisen imperiuminsa alueelle on vastaavasti heikentynyt. Tämä tarjoaa Venäjän naapureille ja läntiselle maailmalle loistavan tilaisuuden edistää sellaisen jälki-imperialistisen venäläisen identiteetin kehittymistä, joka voisi toimia perustana Venäjän integroimiselle takaisin osaksi laajempaa kansainvälistä yhteisöä.
Jotta niin voisi tapahtua, länsimaiden olisi hänen mukaansa lakattava nyökyttelemästä Kremlin vähäisimmillekään etupiirivaatimuksille.
– Se on vanhentunut ja hyödytön lähestymistapa, joka vain oikeuttaa Venäjän imperialistisia pyrkimyksiä. Lännen pitäisi kohdella Venäjää tavallisena kansallisvaltiona ja soveltaa Moskovaan samoja normeja kuin muihinkin, hän painottaa.
Toinen tärkeä askel kohti imperialismista vapaata Venäjää olisi hänen mukaansa harmaan vyöhykkeen poistaminen lännen ja Venäjän väliltä.
– Meneillään oleva Ukrainan sota ei voi jatkua ikuisesti, mutta Venäjän uusi hyökkäys on käytännössä väistämätön, ellei Ukrainalle tarjota selkeää polkua kohti Nato-jäsenyyttä. Ukrainan nykyinen asema geopoliittisella harmaalla vyöhykkeellä ylläpitää Venäjän imperialistisia pyrkimyksiä ja tekee kestävän rauhan saavuttamisen Euroopassa mahdottomaksi.
