Journalismin opiskelijoiden mielestä toimittajan on tärkeää vaikuttaa ihmisten yleisen mielipiteen muodostumiseen. Asia ilmenee Verkkouutisten haltuunsa saaman tuoreen Nordic Journalism Students 2025 -kyselyn tuloksista. Kyse on pohjoismaalaisesta tutkimuksesta, johon osallistui yli 400 suomalaista journalismin korkeakouluopiskelijaa.
Yleisen mielipiteen muodostumiseen vaikuttaminen oli tärkeää lähes joka toisen (46,3 prosenttia) mielestä. Vastaajista alle viidesosa (16,7 prosenttia) oli sitä mieltä, että toimittajan rooliin kuuluu määrittää poliittista agendaa.
Tärkeimmät syyt hakeutua toimittajaksi (95,9 prosenttia vastaajista) olivat mahdollisuus työskennellä itseään kiinnostavien aiheiden parissa ja mahdollisuus tehdä vaihtelevaa ja elävää työtä (93 prosenttia vastaajista).
Tampereen yliopisto toimitti tutkimuksen aineiston Verkkouutisille maanantaina. Osa aineistosta vuoti julkisuuteen jo viime viikonloppuna, kun sosiaalisessa mediassa levisi kalvoja journalismin opiskelijoiden puoluekannoista. Kalvoista ilmeni, että ylivoimaisesti suurin osa opiskelijoista äänestäisi vasemmistopuolueita, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt.
Opiskelijat myöntävät: Poliittiset mielipiteet vaikuttavat toimittajana työskentelyyn
Tietojen vuotaminen julkisuuteen on herättänyt voimakasta keskustelua journalismin uskottavuudesta. Monet pelkäävät, onko perinteisen median rooli murenemassa, jos toimittajaksi päätyvät alkavat kaikki edustaa samaa poliittista ideologiaa. Lähes puolet (48,1 prosenttia) suomalaisista journalismin opiskelijoista uskookin, että toimittajien omat mielipiteet värittävät heidän raportointiaan.
Tämä on erittäin oleellinen tieto, sillä saman kyselyn mukaan ylivoimaisesti suurin osa journalismin opiskelijoista kannattaa vasemmistolaisia puolueita. Vastaajista yli puolet on lisäksi poliittisesti aktiivisia edes jollain tasolla. Joka kolmas (34 prosenttia) journalismin opiskelija sanoi olevansa jonkin verran poliittisesti aktiivinen, joka viides (21 prosenttia) melko aktiivinen. Neljä prosenttia journalismin opiskelijoista sanoi olevansa hyvin aktiivisia poliittisesti.
Tulokset ovat yhteneväiset aiempien selvitysten kanssa
Samansuuntaisia tuloksia on saatu aiemmissakin aihetta käsittelevissä selvityksissä. Satu Hurmeen Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa vuonna 2025 tekemän opinnäytetyön mukaan peräti 70 prosenttia journalismin opiskelijoista on sitä mieltä, että journalismin tavoitteena on edistää tiettyjä arvoja. Tällaiseksi opiskelijat näkivät esimerkiksi ihmisoikeuksien ja ilmastotietouden levittämisen, vaikka yleisö kokisikin sen aktivismiksi. Journalismin opiskelijat eivät pidä asiaa ongelmana, jos aktivismin avulla edistettävät asiat ovat heidän mielestään oikeita.
Lisäksi journalismin opiskelijoiden poliittisista kannoista on aiempiakin selvityksiä. Vuonna 2020 journalismin korkeakouluopiskelijoille toteutetun kyselyn mukaan vihreät ja vasemmistoliitto olivat journalismin opiskelijoiden suosikkipuolueet. Vastaajista 31 prosenttia ilmoitti äänestävänsä vihreitä ja 26 prosenttia vasemmistoliittoa Vastaajista 70 prosenttia ilmoitti, ettei missään nimessä äänestäisi perussuomalaisia.
Vihreät ja vasemmistoliitto olivat ylivoimaiset suosikkipuolueet myös vuonna 2015 Tampereen yliopiston journalistiikan opiskelijoille toteutetussa kyselyssä. Vihreiden kannatus oli 47,7 prosenttia ja vasemmistoliiton 27,3 prosenttia. Kolmanneksi suosituin oli SDP 11,4 prosentin kannatuksella.
Tuoreessa Nordic Journalism Students 2025 -kyselyssä ilmeni kuitenkin, että monet perinteiset toimittajan ominaisuudet ovat edelleen arvostettuja. Niitä ovat muun muassa monimutkaisten tapahtumien selittäminen ja yhteiskunnan valtaapitävien kriittinen tarkastelu. Vastaajat myös korostivat uutisten ja tiedon puolueettoman välittämisen merkitystä. Tulosten perusteella näyttää siis siltä, että perinteistä objektiivista journalismia arvostetaan alan opiskelijoiden keskuudessa edelleen, vaikka suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen onkin muuttunut sallivammaksi.
Kyselyyn vastasi Suomesta 423 opiskelijaa ja vastausprosentti oli 43,6 prosenttia. Vastaajista 69 prosenttia oli naisia ja 28 prosenttia miehiä. Loput kolme prosenttia olivat muuta sukupuolta tai eivät halunneet kertoa sukupuoltaan. Vastaajista 30 prosenttia oli iältään 18–21-vuotiaita, 33 prosenttia 22–24-vuotiaita ja 36 prosenttia yli 25-vuotiaita. Yksi prosentti vastaajista ei halunnut kertoa ikäänsä.
Suomalaisia vastaajia oli mukana kaikista suomalaisista journalismin opetusta tarjoavista korkeakouluista. Niitä ovat Haaga-Helian, Oulun ja Turun ammattikorkeakoulut sekä Jyväskylän ja Tampereen yliopistot ja Helsingin yliopiston ruotsinkielistä toimittajankoulutusta järjestävä Svenska social- och kommunalhögskolan.
LUE MYÖS:
Asiantuntija varoittaa: Aktivistitoimittajat murentavat median luotettavuutta
Lähes 80 prosenttia journalismin opiskelijoista kannattaa vasemmistoa – ”Huolestuttavaa”
Näkökulma: Toimittajan ei pidä kertoa, mitä sinun pitää ajatella