Liki puolet suomalaisista, 47 prosenttia, elää suunnittelematta kulujaan etukäteen.
Joka neljäs puolestaan tekee budjetteja, mutta ei pysy niissä. Asia ilmenee Lakitoimisto Takaisinperinnän teettämästä kyselytutkimuksesta.
– Noin joka neljäs suomalainen onnistuu sekä laatimaan budjetin että noudattamaan sitä. Sukupuolten välillä on selkeä eroavaisuus budjetoinnin onnistumisessa. Miehistä 32 prosenttia laatii kulubudjetin ja pysyy siinä. Naisista niin tekee 25 prosenttia, Lakitoimisto Takaisinperinnän toimitusjohtaja, varatuomari Olli-Matti Korhonen sanoo tiedotteessa.
48 prosenttia suomalaisista kuluttaa kaikki tulonsa, säästöjä kerryttämättä. Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna ulosotossa oli 587 616 suomalaista.
– Yli joka kolmannella ei ole lainkaan säästöjä. Ja 28 prosenttia kokee, ettei säästäminen olisi mahdollistakaan tällä hetkellä. Siis yli joka neljännellä välttämättömät kulut ovat kuukausittain vähintään yhtä suuret kuin tulot, Korhonen kertoo.
Tuloista ei jää mitään säästöön naisista puolella ja miehillä 45 prosentilla. Suurimmat haasteet säästämisessä ovat opiskelijoilla ja työttömillä työnhakijoilla. 76 prosentilla työttömistä ja 56 prosentilla opiskelijoista ei jää rahaa säästöön.
31 prosentilla vastaajista on puskurirahasto. 20 prosenttia on harkinnut puskurirahaston perustamista, mutta ei ole vielä aloittanut.
Puskurirahasto tarkoittaa käteissäästöjä, jotka ovat käytettävissä yllättävien menojen kattamiseen. Puskurirahaston yleisesti suositeltu koko on 2–6 kuukauden menoja vastaava summa.
– 11 prosenttia on yrittänyt säästää, mutta ei ole onnistunut siinä. Joka kymmenes taas ei haluakaan säästää pahan päivän varalle, vaan kuluttaa ennemmin nyt, Korhonen sanoo.
– Käytännössä lähes joka toinen suomalainen elää koko ajan tilanteessa, jossa pienikin yllättävä meno voi horjuttaa taloudellista tasapainoa.
20 prosenttia väestöstä on erittäin huolissaan taloudellisesta tilanteestaan seuraavien 12 kuukauden aikana. 35 prosenttia on hieman huolissaan. Eli yli puolet suomalaisista elää taloushuolien keskellä.
– 58 prosenttia suomalaisista kertoo olevansa huolissaan äkillisistä suurista menoista. Pahaa päivää siis pelätään, mutta harva säästää pahan päivän varalle, Korhonen sanoo.
