Lähes puolella kotitalouksista on sijoituksia: suomalaiset ovat nyt omistajakansa

Tutkimuksen mukaan Suomi on Euroopan kärjessä sijoittamisessa.
Sijoittamisen yleisyydessä vain Ruotsi nousi Suomen edelle. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Sijoittamisen yleisyydessä vain Ruotsi nousi Suomen edelle. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Lähes puolet suomalaisista kotitalouksista sijoittaa jo osakkeisiin tai rahastoihin, selvää Aalto-yliopiston laajasta tutkimuksesta.

Muutos on ollut viimeisen 15 vuoden aikana nopea. Suomalaisten omistamien osakkeiden ja sijoitusrahastojen arvo kasvoi vuosina 2009–2023 41 miljardista eurosta 101 miljardiin euroon.

Koko Euroopan tasolla tarkasteltuna Suomi on kärjessä sijoittamisessa ja talousosaamisessa.

Kauppakorkeakoulun omistajuuden professori Samuli Knüpfer selvitti suomalaisten osake- ja rahastosijoittamista yhteistyössä Pörssisäätiön kanssa. Aiemmat sijoittamista koskevat selvitykset ovat usein perustuneet kyselyihin, mutta nyt julkaistu tutkimus pohjautuu koko väestön kattavaan rekisteriaineistoon.

Menetelmän ansiosta suomalaisten sijoittamista voidaan tarkastella aiempaa luotettavammin ja yksityiskohtaisemmin.

Sijoittamisen yleisyydessä vain Ruotsi nousi Suomen edelle.

Vuonna 2009 osakkeisiin ja sijoitusrahastoihin sijoitti vajaa neljännes suomalaisista, mutta vuonna 2023 luku oli jo 35 prosenttia. Kun samaan kotitalouteen kuuluvat sijoittajat lasketaan yhdeksi kotitaloudeksi, sijoittavia kotitalouksia oli vuonna 2023 jo lähes puolet eli 47 prosenttia.

– Suomessa ei ole totuttu ajattelemaan, että olisimme sijoittamisen mallimaa. Tutkimuksen perusteella siihen olisi kuitenkin syytä. Suomalaiset ovat aivan Euroopan kärkeä myös talousosaamisessa, Knüpfer sanoo tiedotteessa.

Suomalaisten säästäminen on monipuolistunut

Poimintoja videosisällöistämme

Tutkimus haastaa samalla sitkeän käsityksen suomalaisista varovaisina säästäjinä, jotka makuuttavat rahansa pankkitileillä.

– Suomessa sijoittamisesta on tullut olennainen osa kansalaisten arkea, Knüpfer sanoo.

Tiedotteessa arvioidaan, että sijoittamisen yleistymisen taustalla Suomessa vaikuttanevat muun muassa sijoittamista käsittelevien sisältöjen lisääntyminen sosiaalisessa ja perinteisessä mediassa, pankkien kilpailu sijoittaja-asiakkaista, osakesäästötilin käyttöönotto ja talousosaamisen vahvistaminen kouluissa.

Sijoitusvarallisuuden määrässä Suomi sijoittuu myös Euroopan kärkeen, vaikkakin ero Ruotsiin on edelleen merkittävä.

Ruotsalaisilla on osakkeissa ja rahastoissa 58 prosenttia likvidistä rahoitusvarallisuudesta, mutta Suomessa luku on yli 13 prosenttiyksikköä pienempi.

– Meillä sijoitusten osuus säästöistä on vielä pieni verrattuna Ruotsiin. Ruotsissa valtio on kannustanut kansalaisia sijoittamaan esimerkiksi uudistamalla eläkejärjestelmää ja verotuksella, mitä meilläkin tulisi harkita, Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri sanoo.

Kun sijoittaminen on yleistynyt, myös sijoittajien merkitys taloudessa ja yhteiskunnassa on kasvanut.

– On yhteiskunnallisesti merkityksellistä, että suomalaiset haluavat pyrkiä vaurastumaan sijoittamalla. Sijoittajat rahoittavat myös suoraan ja välillisesti yritysten kasvua, Lounasmeri sanoo.

Venäjän arvioidaan netonneen kultakaupasta budjettivajeensa paikkaamisen tueksi noin viisi miljardia euroa. Vajetta on silti yli kymmenkertainen määrä.
Kasvua nähtiin rakennus-, korjaus ja valmistustyöntekijöiden ammattiryhmässä.
Missä vasemmistoliiton "karseuden raja" sopeutuksen osalta kulkee, ihmettelee Heikki Pursiainen.
Mainos