Moni aloitteleva sijoittaja saattaa valita sijoituskohteita sen perusteella, mitkä yhtiöt maksavat parasta osinkoa. Pelkän korkean osinkotuoton tuijottaminen voi kuitenkin johtaa harhaan.
Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri muistuttaa Verkkouutisille, ettei suuri osinko yksin tee osakkeesta hyvää sijoitusta. Osakesijoittajan tuotto voi muodostua sekä osingoista että osakkeen arvonnoususta, ja jokaisen sijoittajan on valittava itselleen sopiva strategia.
Osinkostrategia on yksi laajasti käytetyistä tavoista sijoittaa. Siinä olennaista ei kuitenkaan ole vain se, kuinka paljon yhtiö maksaa osinkoa juuri nyt, vaan millaista osinkoa se on pystynyt maksamaan useiden vuosien aikana.
– Suurin virhe on sijoituskohteen valitseminen yhden vuoden korkean osinkotuottoprosentin perusteella. Osinkosijoittajan kannattaa pyrkiä arvioimaan osingonjaon kestävyyttä ja tarkastella osinkotuottoja useamman vuoden osalta sekä perehtyä myös osingonjakosuhteeseen, Lounasmeri kertoo VU:lle.
Korkea prosentti voi olla varoitusmerkki
Hyvä osinkohistoria voi kertoa yhtiön vakaasta tuloksentekokyvystä. Lounasmeren mukaan Helsingin pörssissä moni hyvän kokonaistuoton tarjonnut yhtiö on maksanut myös hyvää osinkoa.
Historiallinen osinkotuotto ei silti takaa hyvää tulevaisuutta.
Korkean osinkotuoton yhtiöt ovat usein liiketoiminnassaan kypsässä vaiheessa. Ne tuottavat vakaata kassavirtaa eivätkä tarvitse kaikkia varojaan esimerkiksi kasvuinvestointeihin. Osinkotuotto ei kuitenkaan yksin kerro yhtiön tulevaisuudennäkymistä, kasvusta tai velkaantuneisuudesta.
Erityisen tarkkana sijoittajan kannattaa olla silloin, kun korkea osinkotuottoprosentti syntyy osakekurssin laskusta.
Yhtiö voi edelleen maksaa aiempina vuosina kertyneistä voittovaroista hyvää osinkoa, vaikka sijoittajat olisivat jo alkaneet ennakoida sen tuloksen heikkenemistä. Kun sama osinko suhteutetaan laskeneeseen osakekurssiin, osinkotuottoprosentti nousee.
Jos markkinoiden epäilyt osoittautuvat oikeiksi, yhtiön tulevat tulokset ja samalla osingot voivat pienentyä. Hetkellisesti korkea osinkotuotto voikin tällaisessa tilanteessa olla sijoittajalle pikemminkin varoitusmerkki kuin merkki poikkeuksellisen hyvästä sijoituksesta.
Katso tulosta, kassavirtaa ja osingonjakosuhdetta
Osingon jatkuvuus riippuu lopulta siitä, pystyykö yhtiö tekemään tulosta ja tuottamaan riittävästi kassavirtaa.
Yhtiöllä on lisäksi oltava terve tase ja riittävä maksuvalmius. Varat eivät voi kulua kokonaan esimerkiksi korkoihin ja lainojen lyhennyksiin, eikä osinkoa saa jakaa, jos sen maksaminen veisi yhtiön maksukyvyttömäksi.
Yhtiöllä voi olla osingonmaksua tärkeämpiä käyttökohteita rahalle. Nopeasti kasvavat yritykset käyttävät varoja usein investointeihin ja yritysostoihin. Osingonmaksu ei Lounasmeren mukaan itsessään haittaa kasvua, jos yhtiöllä ei ole hyviä investointikohteita tai se pystyy rahoittamaan ne muuten.
Äärimmillään runsas osingonjako voi kuitenkin heikentää kasvumahdollisuuksia, jos yhtiö jättää tarpeellisia investointeja tekemättä voidakseen maksaa osinkoa.
Osinkotuoton rinnalla sijoittajan kannattaa tarkastella osingonjakosuhdetta ja yhtiön osinkohistoriaa. Osingonjakosuhde kertoo, kuinka suuren osan tuloksestaan yhtiö jakaa omistajille osinkoina. Mitä suurempi osuus on, sitä vaikeampaa saman tason ylläpitäminen voi olla.
Muita hyödyllisiä tunnuslukuja ovat esimerkiksi P/E-luku ja oman pääoman tuottoa kuvaava ROE. Ne kertovat yhtiön arvostustasosta ja siitä, kuinka tehokkaasti yritys tekee voittoa omistajien sijoittamalle pääomalle.
Älä tuijota pelkkiä tunnuslukuja
Pelkkien tunnuslukujen varaan sijoituspäätöstä ei Lounasmeren mukaan kannata rakentaa. Sijoittajan pitäisi perehtyä myös yhtiön liiketoimintaan sekä arvioida sen tuloksentekokykyä ja kasvunäkymiä.
Osinkoyhtiöt voivat sopia erityisen hyvin sijoittajalle, joka haluaa sijoituksistaan säännöllistä kassavirtaa ilman osakkeiden myymistä. Tällainen sijoittaja voi olla esimerkiksi eläkeläinen. Kypsässä vaiheessa olevat osinkoyhtiöt voivat kiinnostaa myös sijoittajia, jotka hakevat salkkuunsa vakautta.
Pitkän aikavälin sijoittajalle ratkaisevaa ei siksi ole mahdollisimman korkea osinko yhtenä vuonna, vaan se, kuinka kestävällä pohjalla yhtiön tulos, kassavirta ja osingonjako ovat.
LUE MYÖS:
Sijoittaminen vai asuntolainan lyhennys? Asiantuntija suosittelee nyt toista
Sijoitatko rahastoihin? Yksi virhe voi tulla kalliiksi
