Lähes joka kymmenes suomalainen ostaa tänä vuonna joululahjoja Temusta. Viime vuonna ostajia oli seitsemän prosenttia.
– Suomalaisista yli puolet kokee Temun niin heikkolaatuiseksi, ettei sitä voi antaa lahjaksi. Se on yleisin syy olla tilaamatta rihkamaa Aasiasta. Toiseksi yleisin syy on se, että tilaamisen koetaan tukevan Kiinaa, eikä sitä haluta tehdä. Kolmanneksi yleisin syy on tuoteturvallisuuden olemattomuus. Suomalaisista 40 prosenttia pelkää Temun tuotteissa olevia kemikaaleja, Torin johtaja Jenni Tuomisto kertoo.
Suomalaisista 35 prosenttia ei osta lahjoja Temusta, koska ajattelee toimintatapojen sortavan työntekijöitä. 30 prosentille yksi syy ovat ympäristöhaitat.
– Temua ei juurikaan karteta sen takia, että sieltä ostaminen olisi noloa. Se on merkittävää, koska sosiaalinen hyväksyttävyys muuttuu jatkuvasti ja joskus äkistikin. On kauaskantoisempaa, kun karttamisen syyt ovat konkreettisia, kuten heikko laatu ja pelko myrkyistä, Tuomisto toteaa.
Käytetty tavara on kestävän kulutuksen ytimessä. Toisin kuin lyhytikäinen rihkama, laadukas käytetty tavara kiertää käyttäjältä toiselle, vähentäen uuden tuotannon tarvetta ja ympäristökuormitusta.
– Käytetyn tavaran kauppa ja ultrahalpa rihkamakauppa ovat megatrendien kaksi ääripäätä, jotka ovat nyt meneillään samanaikaisesti, Tuomisto jatkaa.
Tiedot selviävät Torin marraskuussa teettämän kyselytutkimuksen vastauksista. Kyselytutkimukseen vastasi tuhat täysi-ikäistä suomalaista. Puolet on naisia, puolet miehiä. Kyselytutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö Bilendi.
Kiinasta tullut seitsemän pakettia jokaiseen kotiin
Kiinasta Suomeen tilattujen alle 150 euron arvoisten tavaraerien määrä kasvoi tammi–lokakuussa 1 228 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta. Lukumäärä kasvoi kymmenessä kuukaudessa viime vuoden 1,7 miljoonasta tämän vuoden 22,7 miljoonaan, kertoo Tullin tilasto.
– Jokaiseen suomalaiseen kotitalouteen on tullut tänä vuonna keskimäärin seitsemän pakettia Kiinasta. Eli kun minulle on tullut nolla, jollekulle on tullut 14. Kiinan osuus alle 150 euron arvoisista Suomeen tulleista tavaraeristä oli tammi–lokakuussa lähes 98 prosenttia, Tuomisto sanoo.
Ongelma on se, ettei toiminnan hyväksyttävyydestä ole tietoa työntekijöiden eikä ympäristön näkökulmasta, eikä tuoteturvallisuus täytä viranomaismääräyksiä. Lentorahtiin perustuva logistiikka kuormittaa ympäristöä ja heikko laatu kiihdyttää massakulutusta.
Jopa 40 prosenttia käyttää nyt vähemmän rahaa
Tämänhetkinen taloustilanne on lisännyt 71 prosentin suomalaisen kiinnostusta käytetyn tavaran kauppaa kohtaan. Suomalaisista 40 prosenttia suomalaisista aikoo käyttää joululahjoihin rahaa tänä vuonna vähemmän kuin viime vuonna.
Vain viisi prosenttia käyttää nyt viime vuotta enemmän rahaa tänä vuonna joululahjoihin. Tiedot selviävät Torin marraskuussa tekemästä kyselytutkimuksesta.
Taloustilanne jakaa kuluttajat kahteen suuntaan. Osa suuntaa aasialaisiin ultrahalpoihin verkkokauppoihin, joissa edullinen hinta on selkeästi suurin houkutin. Temusta ostavista 83 prosenttia valitsee sen juuri hinnan takia.
Toisaalta moni kuluttaja kääntyy tiukalla budjetilla käytetyn tavaran puoleen, etsien pitkäaikaista vaihtoehtoa. Käytetyn tavaran valinta mahdollistaa sekä säästämisen että vastineen rahalle.
– Temu-tavaraa ei käytännössä lainkaan myydä käytettynä. Sen elinkaari on hyvin lyhyt. Käytettyä omaisuuttaan myyneistä suomalaisista neljä prosenttia on myynyt eteenpäin Temu-tavaraa. Suomalaisista 64 prosenttia on käynyt käytetyn tavaran kauppaa. Kestävän kuluttamisen ytimessä on laadukas tavara, jota hyödynnetään kauan, Tuomisto kertoo.
Uusimaalaiset tilaavat eniten
Eniten joululahjoiksi ovat rihkamaa Aasiasta tilanneet ja aikovat tänä jouluna tilata uusimaalaiset. Niin on tehnyt ja aikoo nyt tehdä joka kymmenes uusimaalainen.
Toiseksi eniten tilaavat muut eteläsuomalaiset. Heistäkin joka kymmenes aikoo tänä jouluna tilata rihkamaa. Vähiten aikomusta on itäsuomalaisille.
– Miehet tilaavat rihkamaa hieman naisia enemmän. Selkeä eroavaisuus on syissä. Naisilla korostuu kokeilunhalu ja kätevyys. Miehet ovat alttiita vaikutteille. Heillä syinä korostuu mainonta ja tuttavapiirin vaikutus. Hinta on merkittävämpää naisille kuin miehille, Tuomisto kertoo.
