Lääketeollisuus ry esittää, että lääkkeet lasketaan mukaan, kun Natossa sovitulla tavalla tullaan kasvattamaan Suomen puolustusmenoja.
Naton huippukokous on parhaillaan käynnissä Haagissa Alankomaissa. Julkisessa keskustelussa puolustusmenojen kasvattaminen on jaettu kahteen BKT-osuuden mukaiseen koriin: 3,5 prosentin suoriin puolustusmenoihin sekä 1,5 prosentin puolustusta tukeviin menoihin.
– Puolustusmenojen kasvattamisessa on ehdottomasti tunnustettava toimialamme poikkeusluonne koko yhteiskunnan kannalta. Esitämme siksi, että 1,5 %:n BKT-osuuden puolustusta tukeviin muihin menoihin lasketaan jatkossa selkeästi ja ilman tulkinnanvaraa mukaan lääkkeet, vaatii Lääketeollisuuden toimitusjohtaja Anne-Mari Virolainen tiedotteessa.
Lääketeollisuus muistuttaa puolustusselonteon korostavan kriittisten toimintojen turvaamista niin normaali- kuin poikkeusoloissa. Yhteiskunnan turvallisuusstrategia nostaa erikseen esiin lääkkeiden ja rokotteiden saatavuuden turvaamisen. Nyt näiden kirjausten on heijastuttava myös käynnissä olevaan puolustusmenokeskusteluun.
– Lääkkeet ovat erinomainen esimerkki yhteiskunnan toiminnosta ja sektorista, jossa yhteistä turvaa rakennetaan tiiviissä yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin kesken. Näin tehdään, koska yhteiskunta ei toimi ilman lääkkeitä. Ne pitävät ihmiset työ- ja toimintakykyisinä. Myös terveen talouden perusta on terveissä ihmisissä. Tämä lääkkeiden perustavanlaatuinen yhteiskunnallinen tehtävä tukee suoraan maan puolustamista, Virolainen korostaa.
Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli on kansainvälisesti poikkeuksellinen ja arvostettu. Suomessa viranomaiset ja yksityinen sektori tekevät tiivistä, sektorirajat ylittävää yhteistyötä turvatakseen yhteiskunnan toimintakyvyn niin arjessa kuin poikkeusoloissa.
Myös Euroopan unioni on pyrkinyt vahvistamaan niin sanottua strategista autonomiaansa.
– Lääketutkimusten ansiosta käytössämme olevat uusimmat ja vaikuttavimmat lääkehoidot ovat keskeinen tekijä niin ihmisten hyvinvoinnin, terveydenhuollon kestävyyden kuin terveen talouden ja kilpailukyvyn kannalta, Lääketeollisuus toteaa.
Lääketeollisuus ry on aiemmin ehdottanut, että Suomen on edistettävä kokonaisvaltaista huoltovarmuusajattelua sekä kansallisesti että EU:ssa. Huoltovarmuus rakentuu pitkälti kriittisillä sektoreilla toimivien yritysten kyvystä reagoida poikkeusoloihin, sietää kriisi- ja häiriötilanteita sekä palautua niistä nopeasti.
