Hyvinvointialueiden alijäämän arvioidaan nousevan kuluvan vuoden aikana jo yli 1,4 miljardiin euroon. Hallituksesta tilannetta on kuvailtu vakavaksi.
Kriisin taustalla on osin väestön ikääntyminen, mutta ongelmia lisää myös pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituskaudella päätetty sote- ja maakuntauudistus.
– Sote-uudistus ei oikein sisältänyt sellaisia kannustimia, joilla tuotannollista tehokkuutta olisi saatu aikaiseksi. Terveydenhuollon kulut tuppaavat toki kasvamaan, kun väestö vanhenee ja vanhustenhoidon kulut nousevat. Kasvu on kuitenkin ollut ennakoitua suurempaa. Sitähän nämä alijäämät tavallaan kuvaavat, terveysoikeuden professori ja HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen sanoo Verkkouutisten Asiakysymyksen haastattelussa.
Hoitojonot ovat Suomessa pitkiä, vaikka terveydenhuoltoon käytetään yhä enemmän verovaroja.
– Palvelutuotanto ei ole lähtenyt liikkeelle sillä tavalla mihin rahoituksen kasvun ja toimintatapojen uudistamisen olisi pitänyt johtaa, Lehtonen lisää.
Professorin mukaan Suomessa on tällä hetkellä suuria ongelmia perusterveydenhuollon tasolla. Monissa Länsi-Euroopan maissa lääkärille pääsee yleensä hyvin helposti.
– Se ei ole mikään ylellisyystuote, vaan ihan tavallinen peruspalvelu, johon tavallisilla ihmisillä on aika alhaisen kynnyksen pääsy. Olemme luoneet järjestelmän, jossa se on aika vaikeaa, Lasse Lehtonen toteaa.
Ratkaisuna omalääkärimalli
Potilashoidon hallinnointiin kuluu Suomessa paljon aikaa. Lääkärit vaihtuvat, jolloin potilasta joudutaan usein tutkimaan uudelleen. Lehtosen mukaan ratkaisu tähän olisi ilmeinen eli omalääkärijärjestelmän käyttöönotto. Sen toteuttamisesta ei ole kuitenkaan löydetty laajaa yksimielisyyttä.
– Itse kannatan aika vahvasti ammatinharjoittajamallia. Tanska, Norja ja Ruotsi uudistivat perusterveydenhuollon lääkäripalveluja 2000-luvun alkupuolella. Kaikissa on käytössä yksityiseen terveydenhuoltoon perustuva malli, joka toimii varsin hyvin, Lasse Lehtonen sanoo.
Hyvinvointialueiden rahoituspaineiden vuoksi potilaat uhkaavat jäädä pitkiin jonoihin. Professorin mukaan on selvää, että terveydenhuoltoon ja sote-palveluihin uppoavalla rahalla pitäisi saada huomattavasti enemmän palveluita ulos.
Sosiaali- ja terveysministeriössä on samalla valmisteltu valtiojohtoisuuden lisäämistä terveydenhuollossa. Tällä lähestymistavalla voi olla merkittäviä haittavaikutuksia. Lasse Lehtosen mukaan erityisesti perusterveydenhuollossa ylenpalttinen ohjaus ei ole taloudellisti järkevää, koska näiden palveluiden tuottaminen ei ole erityisen kallista toimintaa.
– Historia on opettanut, että suunnitelmatalouden keskitetyt järjestelmät ovat harvoin kovin innovatiivisia ja tehokkaita. Ne eivät huomioi potilaiden tai henkilökunnan tarpeita. Jos ministeriössä yritetään luoda yhtä mallia koko maahan, niin ei se tule onnistumaan, Lehtonen sanoo.
Suomi erottuu muusta Euroopasta
Hän huomauttaa, että vaativaa erikoissairaanhoitoa on Suomessa keskitetty jo usean vuosikymmenen ajan. Katse olisi syytä suunnata muualle Eurooppaan, jossa monet palvelut toimivat lähempänä ihmisiä.
– Euroopassa on usein aika pieniä yksittäisten lääkärien tai muutamien lääkärien vastaanottoja, jotka palvelevat paikallista väestöä lähipalveluna. Se on tehokasta. Olen sitä mieltä, että tähän keskittämiseen liittyy aika paljon turhaa hallinnollista kustannusta, Lasse Lehtonen toteaa.
– Olemme itse aiheuttaneet sen, ettei niitä pieniä vastaanottoja oikein synny. Meillä on niin paljon erilaisia hallinnollisia vaatimuksia koskien tietojärjestelmiä ja toimintaa, että sen vastaanoton aloittaminen on nykyään aika haastavaa, professori jatkaa.
KATSO UUSIN JAKSO: Miksi Suomen terveydenhuolto jää jälkeen muusta Euroopasta?