Työhaastattelussa työnantaja ei saa kysyä työnhakijalta mitä tahansa. Lainsäädäntö kieltää useisiin henkilökohtaisiin asioihin liittyvät kysymykset, jos ne eivät liity suoraan haettavaan työhön.
Työnhakuun erikoistuneen Duunitori-sivuston rekrytoinnin asiantuntijan Lotta Viljamaan mukaan tärkein nyrkkisääntö on yksinkertainen: haastattelussa kysyttävien asioiden pitäisi aina liittyä työn vaatimuksiin ja hakijan sopivuuden arviointiin.
– Lähtökohtaisesti perhesuhteisiin tai raskauteen, ikään, alkuperään, kansalaisuuteen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittiseen toimintaan, ammattiyhdistystoimintaan, seksuaaliseen suuntautumiseen, terveydentilaan tai vammaisuuteen liittyvät kysymykset ovat sellaisia, joita ei pitäisi kysyä, Lotta Viljamaa huomauttaa.
Joissain tilanteissa näistäkin asioista kysyminen on silti sallittua. Viljamaan mukaan esimerkkinä on tilanne, jossa työtehtävä edellyttää perustellusti niiden selvittämistä.
– Esimerkiksi jossain fyysisesti vaativassa työssä voi olla tarpeen kysyä terveyteen liittyviä asioita tai tietyt valtion virat voivat edellyttää Suomen kansalaisuutta. Eli kaikissa tilanteissa pätevää listaa kielletyistä kysymyksistä ei voi tehdä.
Miksi näistä asioista ei sitten saisi kysyä? Vastaus löytyy lainsäädännöstä. Tässä kohtaa keskeisessä roolissa ovat yhdenvertaisuuslaki ja tasa-arvolaki. Ne kieltävät hakijoiden syrjinnän työhön ottaessa.
– Jos haastattelija kysyy yhdenvertaisuuslaissa mainittuihin syrjintäperusteisiin liittyviä asioita, voi hakijalle syntyä kuva siitä, että valintapäätökseen on vaikuttanut sellainen asia, joka siihen ei saisi vaikuttaa, Viljamaa sanoo.
Tilanne voi olla työnantajan kannalta hankala. Pahimmillaan edessä voi olla tilanne, jossa työnhakija syyttää työnantajaa syrjinnästä.
– Vaikka näin ei olisikaan, voi työnantajan jälkikäteen olla vaikea todistaa, että esimerkiksi haastattelussa kysytty raskaus ei olisi vaikuttanut rekrytointipäätökseen, jos kyseinen hakija ei tule valituksi, Viljamaa pohtii.
Työn kannalta epäolennaiseen kysymykseen ei tarvitse vastata
Vaikka työhaastattelussa ei lähtökohtaisesti saisi kysyä työhön liittymättömistä asioista, käytännössä tilanne voi tulla vastaan kenelle tahansa. Miten työnhakijan kannattaa toimia, jos hän kokee työhaastattelijan kyselevän aiheista, joista ei saisi kysyä?
Todennäköisesti tällainen tilanne tulee työnhakijalle vastaan täysin yllättäen. Siksi siihen reagoiminen voi olla vaikeaa.
– Kannattaa kuitenkin kysyä työnantajalta asiallisesti tarkennusta, miten kysyttävä asia liittyy työhön ja siinä suoriutumiseen, Viljamaa vinkkaa.
Jos kysymys tuntuu siis asiattomalta, siihen ei ole pakko vastata. Vastaavasti työnhakija voi esittää vastakysymyksen, onko asialla vaikutusta haettavaan työhön tai siitä suoriutumiseen.
Työnhakija voi ottaa asian puheeksi itse
Vaikka työhaastattelija ei saa kysyä hakijalta tietyistä asioista, työnhakija voi ottaa nämä asiat itse puheeksi työhaastattelussa. Työnhakija voi siis kertoa esimerkiksi perhetilanteestaan, terveydentilastaan tai vaikka poliittisista näkemyksistään. Se on oma lukunsa, onko asioista kertominen kannattavaa.
– Neuvoisin molempia osapuolia pitäytymään tehtävään ja työhön liittyvissä asioissa. Usein napakat ja asiapitoiset vastaukset auttavat myös menestymään haastattelussa paremmin, Viljamaa huomauttaa.
Voiko työnantajalle koitua seurauksia siitä, jos hän kysyy hakijoilta asioista, joista ei saisi kysyä?
– Kyllä voi, jos työnhakijalle herää epäilys siitä, että häntä on syrjitty rekrytoinnissa ja syntyy niin sanottu syrjintäolettama, Viljamaa tiivistää.
Työhaastattelijan kannattaakin muistaa tietyt asiat, jotta mahdollisilta ongelmatilanteilta vältytään. Viljamaan mukaan haastattelijan kannattaa kysyä haastattelussa vain työn ja siinä suoriutumisen kannalta relevantteja asioita.
Asiattomat kysymykset ovat yllättävän yleisiä
Vaikka edellä mainittujen asioiden pitäisi olla itsestään selviä, asiattomiin kysymyksiin työhaastatteluissa törmätään valitettavan usein. Duunitorin teettämästä Työnhaku Suomessa 2024 -tutkimuksesta käy ilmi, että 26 prosenttia on kohdannut haastattelussa kysymyksiä, jotka eivät liity haettavaan työhön.
– Myös oman kokemukseni perusteella sanoisin, että työhaastattelujen sisällöt vaihtelevat todella paljon eri työpaikoissa, ja työhaastatteluissa voidaan melko usein kysyä kyseenalaiseltakin kuulostavia kysymyksiä, jotka eivät suoraan liity haettavaan työhön.
Hän huomauttaa, että aina ei tietenkään ole kyse syrjinnästä, vaan ennemmin tietämättömyydestä.
– Rekrytointia tehdään hyvin monenlaisilla taustoilla, eivätkä kaikki rekrytointia satunnaisemmin tekevät välttämättä tunne siihen liittyvää lainsäädäntöä tarkasti.
Entä miten työnhakijan kannattaa toimia tilanteessa, jossa kokee tulleensa syrjityksi työnhaussa? Näissä tilanteissa Viljamaa suosittelee olemaan yhteydessä ammattiliittonsa juristiin tai työsuojeluviranomaiseen.
Jos työnhakija epäilee tulleensa syrjityksi työnhaussa, voi neuvoa kysyä esimerkiksi oman ammattiliiton juristilta tai työsuojeluviranomaiselta.
LUE MYÖS:
Onko lemmikin kuolema syy sairauslomalle? Lääkäriltä suora vastaus
Älä tee näitä virheitä CV:ssä – voi estää töiden saamisen
Yksi virhe työhakemuksessa voi estää paikan saamisen – näin vältät sen