Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamus nousi huhtikuussa hieman, mutta kuva Suomen taloudesta himmeni. Kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli huhtikuussa -7,4. Pitkän aikavälin keskiarvoonsa, -2,7:ään, indikaattori on yltänyt viimeksi helmikuussa 2022.
LähiTapiola kysyi huhtikuussa 1 100 suomalaiselta, mitkä asiat heikentävät heidän luottamustaan Suomen talouteen tai omaan taloudelliseen tilanteeseen.
Listan kärkeen nousivat tullit ja kauppasota (51 %), terveyspalvelujen karsiminen (50 %), huoli maailmanlaajuisesta talouskriisistä (45 %) sekä korkea työttömyys (45 %).
– Kuluttajat ovat kohdanneet vitsauksia kuin ilmestyskirjassa: ensin tuli pandemia, sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, energian hinta nousi ja inflaatio lähti laukalle. Nyt kun käänne olisi viimein käsillä, (Donald) Trump heittää kapuloita rattaisiin, sanoo LähiTapiola Varainhoidon ekonomisti Hannu Nummiaro.
Hän arvioi, että kuluttajat pelästyivät tulleja ehkä turhankin paljon.
– Kansainvälinen valuuttarahasto IMF julkaisi hiljattain ennusteen, jonka mukaan tullit varastavat maailmantalouden kasvusta tänä vuonna 0,5 prosenttiyksikköä. Koronapandemiassa kasvu romahti vuodessa +3 prosentista -2,7:ään. Siihen verrattuna Trumpin tullit ovat pelkkä tussahdus, sanoo Nummiaro.
– IMF ei ollut ennusteessaan edes järin optimistinen vaan oletti, että vastavuoroiset tullit pysyvät voimassa. Nythän näyttää siltä, että edessä on diilien kevät. Toki uusiakin tulleja saattaa tupsahtaa ja niiden vaikutukset voivat olla näiden mallien ulottumattomissa, hän jatkaa.
Ekonomisti pelkää, että peräkkäiset vitsaukset johtavat tilanteeseen, jossa kuluttajat ovat pessimistisiä pitkään. Näin kävi esimerkiksi eurokriisin jälkeen, kun kuluttajien luottamus pysyi keskimääräistä heikompana kuusi vuotta putkeen.
– Alhainen luottamus hidastaa Suomen talouden kipuamista nollakasvun ajasta, joka tulee tänä vuonna täysi-ikäiseksi eli täyttää 18 vuotta. Hallitus pyrkii pönkittämään talouskasvua velkaelvytyksellä, mutta niin kutsutut dynaamiset vaikutukset voivat jäädä piippuun, jos kuluttajien ja yritysten luottamus ei vahvistu. Mikäli uskoa tulevaan ei ole, rahaa laitetaan mieluummin säästöön kuin kulutukseen, Nummiaro arvioi.
Kyselyn mukaan viime vuosien vitsaukset eivät enää huoleta kuluttajia kuten ennen. Uuden pandemian pelko (14 %) oli häntäpäässä LähiTapiolan kyselyssä, inflaatio (36 %) keskivaiheilla.
– Myös kauppasota voi väistyä kuluttajien mielistä nopeasti, jos kauppapoliittinen liennytys jatkuu. Jos ei, saattaa orastava noususuhdanne kohdata hallayön, Nummiaro arvioi.
Rakenteelliset ongelmat vaikuttavat luottamukseen
Tilastokeskuksen kuluttajien luottamusindikaattori seuraa, mitkä tekijät vaikuttavat kuluttajien luottamukseen seuraavan 12 kuukauden aikana ja tällä hetkellä. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät pidemmän aikavälin huolenaiheet, joista LähiTapiolan kysely tuotti uutta tietoa.
– Neljästä ahneimmasta ”luottamuksen syöjästä” kolme eli tullit, maailmanlaajuisen talouskriisin uhka ja korkea työttömyys, vaikuttavat toteutuessaan talouteen nopeasti. Ne myös liittyvät toisiinsa. Talouskriisin uhka hyvin todennäköisesti hälvenee ja työllisyyskin alkaa piristyä, jos tullihuolet helpottavat. Mutta jos kuluttajien mieli pysyy matalana siitä huolimatta, on syitä etsittävä syvemmältä, Nummiaro sanoo.
LähiTapiolan kysely paljasti, että kuluttajien luottamusta nakertavat myös Suomen talouden rakenteelliset ongelmat, kuten alhainen syntyvyys, väestön ikääntyminen ja heikko tuottavuus (39 %) sekä valtion velkaantuminen (39 %).
Luottamusta syövät myös näiden ongelmien korjaamiseksi tehtävät toimenpiteet, kuten terveyspalvelujen karsiminen (50 %) sekä leikkaukset työttömyys- ja sosiaaliturvasta (42 %). Eläkejärjestelmän kestävyydestä (29 %) suomalaiset ovat vähemmän huolissaan.
– Vaikka talous tästä piristyisi, ei julkisen talouden tilanne ole heti helpottamassa. Tämä tarkoittaa, että ensi hallituskaudella tarvitaan siis hyvin todennäköisesti uusia sopeutustoimia. Terveyspalvelujen karsiminen kärkkyy jo nyt “luottamuksen suursyöjän” asemaa ja jos kysely uusittaisiin nyt, kun pahimmat tullihuolet ovat hälvenneet, saattaisi se hyvin olla piikkipaikalla, Nummiaro toteaa.
