Hyväksyitkö palvelun käyttöehdot lukematta niitä?
Älä huoli, niin tekee moni muukin. Edes Turun yliopiston oikeustieteen professori Mika Viljanen ei lue kaikkien käyttämiensä digitaalisten palveluiden käyttöehtoja.
Viljanen kertoo Verkkouutisille, ettei hän ole lukenut esimerkiksi Facebookin, Spotifyn tai Netflixin käyttöehtoja.
– En minä ainakaan itse jaksa lukea niitä, Viljanen toteaa.
Hyväksymällä käyttöehdot niitä lukematta voi sitoutua sellaisiin ehtoihin, joista ei ole edes tietoinen. Professorin mukaan käyttöehtojen lukematta jättäminen ei kuitenkaan ole automaattisesti suuri ongelma. Olennaisempaa on arvioida, millaisesta palvelusta on kysymys ja mitä riskejä siihen sitoutumiseen liittyy.
Erityisesti huomiota kannattaa kiinnittää kolmeen asiaan: millaisia tietoja käyttäjä luovuttaa itsestään, kuinka paljon palvelu maksaa ja kuinka helposti sopimuksesta pääsee tarvittaessa eroon.
Omien tietojen luovuttaminen on puhuttanut viime aikoina erityisesti verkkomedioiden eväste- ja tietosuojakäytäntöjen yhteydessä. Aihe nousi jälleen esiin sen jälkeen, kun Sanoman uutismediat kiristivät evästekäytäntöjään.
Tärkeitä ovat lisäksi esimerkiksi sopimuksen kesto ja irtisanomisaika. Jos palvelusta pääsee eroon nopeasti ja kustannukset jäävät pieniksi, ei pitkien ehtojen yksityiskohtainen lukeminen välttämättä ole vaivan arvoista.
Sen sijaan omien kuvien ja muun itse tuotetun sisällön käyttöä koskeviin ehtoihin kannattaa perehtyä erityisesti silloin, jos sisällöllä on itselle taloudellista merkitystä.
Viljanen kertoo itse lukeneensa sopimusehdot tarkasti esimerkiksi silloin, kun hänelle kaupattiin kiinteistöön tarkoitettua akkupakettia. Lopulta hän päätti jättää tuotteen ostamatta.
Kaikki hyväksytyt ehdot eivät välttämättä sido
Käyttöehtojen hyväksyminen tarkoittaa lähtökohtaisesti sitä, että käyttäjä sitoutuu niihin. Pelkkä ehtojen lukematta jättäminen ei siis automaattisesti vapauta käyttäjää niiden noudattamisesta.
Viljanen kuitenkin muistuttaa, etteivät käyttöehdot yksin määritä kuluttajan oikeuksia.
Kuluttajansuojalaki asettaa digitaalisille sisällöille ja palveluille yleisiä vaatimuksia. Palvelun ominaisuuksien on esimerkiksi vastattava sitä, mitä kuluttaja voi kohtuudella odottaa palvelun luonteen ja markkinoinnissa annettujen tietojen perusteella.
Yritys ei siten välttämättä voi torjua kuluttajan vaatimuksia vain vetoamalla siihen, mitä hyväksytyissä käyttöehdoissa lukee.
Tietyistä yleisistä vaatimuksista voidaan poiketa vain, jos kuluttajalle kerrotaan poikkeamasta sopimusta tehtäessä ja hän hyväksyy sen erikseen ja nimenomaisesti.
Viljasen mukaan myös kohtuuttomiin sopimusehtoihin on voitu puuttua jo pitkään. Ongelmallisia voivat olla esimerkiksi ehdot, joissa palveluntarjoaja varaa itselleen rajoittamattoman oikeuden muuttaa palvelun sisältöä tai hintaa yksipuolisesti.
Hyväksymispainikkeen painaminen ei siis tarkoita sitä, että jokainen sopimukseen kirjattu ehto olisi automaattisesti pätevä.
Käyttöehdoissa vaadittiin luovuttamaan oma lapsi tai lemmikki
Käyttäjillä on toisinaan tapana hyväksyä lukematta sellaisiakin ehtoja, joita he tuskin hyväksyisivät, jos olisivat lukeneet ne läpi.
Tästä saatiin erikoinen esimerkki vuonna 2014, kun tietoturvayhtiö F-Securen tukemassa kokeilussa Lontooseen perustettiin avoin wifi-tukiasema. Sen käyttöehtoihin sisällytettiin vaatimus, jonka mukaan käyttäjä sitoutui luovuttamaan esikoisensa tai rakkaimman lemmikkieläimensä vastineeksi ilmaisesta verkkoyhteydestä.
F-Securen silloinen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen muisteli tapausta myöhemmin julkaisemassaan Internet-kirjassa (WSOY, 2021). Hänen mukaansa sadat käyttäjät hyväksyivät kyseenalaisen ehdon mukisematta.
Kyse oli kokeilusta, eikä yhtiö koskaan yrittänyt panna poikkeuksellista ehtoa täytäntöön. Tapaus kuitenkin havainnollisti, kuinka helposti ihmiset hyväksyvät käyttöehdot niiden sisältöön perehtymättä.
Viljasen mukaan kyseinen ehto olisi kohtuuton ja oikeusjärjestyksen perusteiden vastainen. Siksi käyttäjää ei voitaisi velvoittaa noudattamaan tällaista ehtoa, vaikka olisikin hyväksynyt sen.
Kuluttajan oikeuksien toteutuminen voi olla vaikeaa
Vaikka lainsäädäntö suojaa kuluttajaa kohtuuttomilta sopimusehdoilta, Viljanen muistuttaa, ettei oikeuksien toteutuminen ole käytännössä aina yksinkertaista.
Jos kuluttajan ja palveluntarjoajan välille syntyy erimielisyys, yritys ei välttämättä hyväksy kuluttajan vaatimuksia vapaaehtoisesti. Silloin oikeuksiensa puolustaminen voi muodostua pitkäksi ja raskaaksi prosessiksi.
Kuluttaja voi viedä asian kuluttajariitalautakuntaan. Kannattaa kuitenkin muistaa, että lautakunnan ratkaisut ovat suosituksia, joita yrityksen ei ole pakko noudattaa. Yrityksen ei ole siis pakko esimerkiksi antaa kuluttajalle hyvitystä virheellisestä tai sopimusehtojen vastaisesta tuotteesta, vaikka lautakunta suosittelisikin niin.
Viime kädessä kuluttaja voi joutua turvautumaan oikeudenkäyntiin. Siihen liittyy kuitenkin huomattava taloudellinen riski, jos asian häviää ja joutuu maksamaan myös vastapuolen oikeudenkäyntikulut.
Viljanen havainnollistaa ongelmaa sadan euron kenkäparilla. Jos ostokseen liittyvä riita vietäisiin oikeuteen, kuluttaja voisi pahimmassa tapauksessa joutua ottamaan jopa 15 000 euron kuluriskin.
Lisäksi Suomessa oikeusprosessit etenevät hitaasti. Pelkästään siihen voi mennä monta vuotta ennen kuin asia saadaan käsiteltyä käräjäoikeudessa. Jos tuomiosta valitetaan ylempiin oikeusasteisiin, käsittelyssä menee vielä vuosia pidempään.
Kuluriski ja pitkät käsittelyajat nostavatkin oikeuteen lähtemisen kynnystä. Tällaisessa tilanteessa moni voi jättää oikeuksiensa puolustamisen sikseen, vaikka katsoisi olevansa asiassa oikeassa.
Viljasen mukaan kuluttajansuojan ongelmana onkin se, että laissa turvattujen oikeuksien toteuttaminen voi jäädä pitkälti kuluttajan oman aktiivisuuden ja taloudellisten mahdollisuuksien varaan.
Toisin kuin esimerkiksi rikosasioissa, kuluttaja ei voi ilmoittaa poliisille ja luottaa siihen, että viranomaiset veisivät asiaa eteenpäin.
– Ei ole sellaista viranomaista, joka puolustaisi kuluttajia, Viljanen summaa.
Siksi käyttöehtoja hyväksyessä kannattaa selvittää ainakin sopimuksen keskeiset taloudelliset ehdot ja mahdollisuudet irtautua palvelusta. Vaikka laki tarjoaisi suojaa ongelmatilanteessa, omien oikeuksien saaminen voi osoittautua huomattavasti hankalammaksi kuin hyväksymispainikkeen painaminen.
LUE MYÖS:
Älypuhelimesi sijaintitiedot voivat vaarantaa turvallisuutesi – asiantuntija varoittaa riskistä
Onko kodissasi kiinalaisia älylaitteita? Tiedot voivat päätyä tiedustelulle
