Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll toivoo, että vuodesta 2022 tulee Suomelle historiallisesti merkittävä kansainvälisen viestinnän ja vaikuttamisen menestystarina.
Suomi jättänee Nato-hakemuksen muutaman viikon kuluttua. Vaikka Naton oven on toistuvasti kerrottu olevan Suomelle avoin, Limnéll muistuttaa, että maailma muuttuu ja mikään ei ole varmaa. Euroopan turvallisuustilanne on nyt pahimmassa kriisissä sitten toisen maailmansodan, ja jäsenyys täytyy hyväksyä kaikissa Naton jäsenmaissa.
– Pahin skenaario olisi se, että Suomi hakee jäsenyyttä mutta jokin maa – esimerkiksi Venäjän painostuksen alla – estäisi jäsenyyden. Silloin jäisimme todella yksin, Limnéll toteaa Uuden Suomen Puheenvuoro-kirjoituksessaan.
– Venäjä tulee varmuudella käyttämään erilaisia hybridivaikuttamisen keinoja Suomen Nato-prosessin aikana. On syytä muistaa, että kaikki informaatiovaikuttaminen ei kuitenkaan ole pelkästään negatiivista, eikä Suomella ole varaa olla käyttämättä tätä työkalua itsekin. Siinä ei itse asiassa olisi edes mitään uutta.
Puolustusvoimat lähetti vapun jälkeen vuonna 2015 personoidun kirjeen jokaiselle reserviläiselle.
– Kun Venäjä oli vain vuotta aiemmin hyökännyt Ukrainaan, koettiin Suomessa tarpeelliseksi muistuttaa niin kotimaassa kuin omien rajojen ulkopuolellakin meidän 900 000 reserviläisen olemassaolosta. Tuon jälkeen myös kertauspäivien määrä on kasvanut merkittävästi ja sekä meri- että ilmavoimille on hankittu huomattava määrä uutta, järeää kalustoa. Nyt näistä olisi jälleen ajankohtaista viestiä, Limnéll sanoo.
– Suomella on erinomainen kansainvälinen maine. Toisaalta on realismia todeta myös, että eivät kaikki ole olleet meistä kiinnostuneita. Jäsenyyshakemuksen ratifiointikierroksella kaikkien nykyisten 30 jäsenmaan pitää pystyä perustelemaan parlamenteissaan myös kansalaisilleen, miksi Suomi olisi arvokas lisä puolustusliitolle. Siksi Suomen tarina pitää nyt kertoa uudelleen.
Limnéllin mielestä vuonna 2022 voisi hyvinkin olla aika uudelle reserviläiskirjeelle.
– Harva viiden miljoonan asukkaan valtio saa yhdellä kirjeellä ulkomaita myöten otsikoita, joissa kerrotaan miljoonan sotilaan reservistä. Nato-maissa täytyy viestiä myös paikallisesti: lehtien etusivuilla, ajankohtaisohjelmissa sekä suoraan poliittisille päättäjille. Edessä on valtava viestintäkampanja.
