Venäjän laajamittainen sota Ukrainassa on jatkunut kohta jo viisi vuotta ilman merkittävää läpimurtoa, mutta presidentti Vladimir Putinin suunnitelma voi silti onnistua, arvioi Itävallan maanpuolustuskoreakoulun tunnettu tutkija Gustav Gressel.
Venäjä on kehittänyt entistä tehokkaampia lennokkeja ja lisännyt ilmaiskujaan Ukrainan kaupunkeihin. Putin toivoo sotaväsymyksen kasvavan Euroopassa ja heikentävän tukea Ukrainalle ja pelaa samalla aikaa tulitauko- ja rauhanneuvotteluiden suhteen.
Gresselin mukaan Ukrainan suurin vaara ei ole rintamalinjalla, vaan Euroopassa, kertoo Baijerin alueellinen yleisradioyhtiö BR24.
Onnistuuko Putinin suunnitelma kestää sotaa kauemmin kuin länsi?
– Tämä on järkyttävää, mutta se voi toteutua. Euroopassa on tulossa ratkaisevia vaaleja, Saksassa sisäpoliittinen tilanne on vaikea, ja Yhdysvallat on jo vetäytynyt (Ukrainaa tukevasta) liittoumasta. Venäjän toiveilla on siis tällä hetkellä katetta, Gressel sanoo.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti perjantaina sopineensa Putinin kanssa venäläisen dieselin tuomisesta länsimarkkinoille. Seuraavana päivänä hän arvosteli Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyitä ja vaati maalle uutta johtajaa.
Trumpin kerrotaan uhanneen katkaista asetoimitukset ja tiedustelutiedon jakamisen Ukrainalle, jos Ukrainan drooni-iskut jatkuvat Venäjän energiakohteisiin. Lisäksi on raportoitu Ukrainan sotilasoperaatioissa käytettävään Starlink-satelliittiviestintään kohdistuneista rajoituksista.
Mistä Putinin optimismi kumpuaa?
– Ensinnäkin Putin ei todennäköisesti edes tiedä, kuinka huonossa tilassa hänen asevoimansa todellisuudessa ovat. Ylemmille tahoille toimitettuja tilannekatsauksia kaunistellaan, kuten puolustusministeriöstä vuotaneista kartoista käy ilmi, Gressel toteaa.
– Toisekseen ilmasota antaa Venäjälle toivoa: käytössä on yhä enemmän ballistisia ohjuksia ja uusia suihkumoottoreilla varustettuja drooneja, samalla kun Ukrainalla ei ole tarpeeksi Patriot-ilmatorjuntaohjuksia. Tämä tekee siviili-infrastruktuurin pommittamisesta edullista ja näennäisesti lupaavaa.
Gresselin mukaan strategiset pommituskampanjat eivät kuitenkaan ole juuri koskaan johtaneet väestön antautumiseen.
– Päinvastoin, ne yleensä vain vahvistavat vastarintatahtoa. Venäjä tietää tämän. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö Venäjä silti yrittäisi.
Missä tämä sota lopulta ratkaistaan?
– Sota ratkeaa tietenkin varsinaisella rintamalla, mutta myös rahoituksen ja talouden saroilla: Venäjän alueet velkaantuvat raskaasti maksaessaan bonuksia vapaaehtoisille (sopimussotilaille), ja Ukrainan iskut venäläisiin öljynjalostamoihin syövät valtion kassaa, Gressel sanoo.
– Jos Venäjän rahoituskoneisto alkaa yskiä, Ukrainalle avautuu uusia mahdollisuuksia. Toisaalta, jos länsimainen rahoitus romahtaa, myös Ukraina on välittömässä vaarassa luhistua. Sotaa ei ole vielä ratkaistu sotilaallisesti. Se, ratkeaako se sotilaallisesti ja miten, riippuu ensisijaisesti rahoituksesta.
Voiko Putin voittaa sodan poliittisesti ilman sotilaallista voittoa?
– Minun on vaikea kuvitella tulitaukoa, jonka Putin voisi myydä voittona. Hän on panostanut tähän sotaan liikaa – sekä henkilökohtaisesti että historiallisessa mittakaavassa, Gressel korostaa.
– Hän on vaikeassa tilanteessa: joko hän eristää lännen Ukrainasta ja tuhoaa sen – jolloin hän saavuttaa voiton, tosin hirvittävin kustannuksin. Tai sitten hän yliarvioi omat voimansa, pitää kiinni asemistaan pidempään kuin hänen armeijansa kestää ja seurauksena on vuoden 1917 kaltainen hajoaminen.