Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai myös suomalaiset asunnonostajat varpailleen helmi-maaliskuun vaihteessa, kertoo Nordea. Uusien lainahakemusten määrä notkahti muutaman viikon ajan sodan alettua.
Tilanne asuntomarkkinoilla kuitenkin tasaantui maaliskuun loppua kohden ja lainahakemusten määrä on jo palautunut normaalin kevään tasolle.
– Kuluttajien luottamusmittauksessa asunnonostoaikeet pysyivät edelleen korkealla tasolla, vaikka luottamus Suomen talouteen heikkeni selvästi maaliskuussa. Sodan suorat vaikutukset asuntomarkkinoille näyttäisivät jäävän lyhytaikaisiksi, arvioi Nordea Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala.
Asuntohintojen nousu jää vaatimattomaksi
Inflaatio ja asumiskustannusten nousu syövät kuluttajien ostovoimaa, ja tämä näkyy etenkin omistusasujien kukkarossa. Kotitalouksien kulutus on suuntautumassa takaisin palveluihin ja samaan aikaan korkojen nousu alkaa hiljalleen kasvattaa asuntovelallisten menoja.
Asuntolainojen yleisen viitekoron, 12 kuukauden euriborin, odotetaan nousevan positiiviseksi tämän vuoden aikana.
– Korona-aikana asuntomarkkinoilla nähdyt vauhdikkaimmat päivät näyttäisivät olevan takanapäin. Hyvästä työllisyystilanteesta huolimatta asunnon ostoon on jäämässä aiempaa vähemmän rahaa inflaatiosta johtuen, mikä näkyy asuntokysynnässä. Korkojen nousun sekä vuokramarkkinoiden ylitarjonnan odotetaan vähentävän myös sijoitusasuntojen kysyntää, arvioi Nordean ekonomisti Juho Kostiainen.
Asumiskustannuksiin inflaatio vaikuttaa monin tavoin. Lämmityksen ja sähkön lisäksi myös huollon ja remontoinnin hinnat ovat nousseet, mikä tuo merkittäviä nousupaineita vastikkeisiin.
Kuluttajahintaindeksin mukaiset asumiskustannukset nousivat helmikuussa 7,3 prosenttia vuodentakaisesta.
– Sähkön hinta on kohonnut keskimäärin 30 prosenttia. Lämmön ja veden hintakehitys on ollut toistaiseksi maltillisempaa, mutta nekin ovat nousseet aiempia vuosia nopeammin. Korjaus- ja huoltokulujen nousun taustalla ovat materiaali- sekä työvoimakustannusten nousu. Kasvaneet vastikkeet vaikuttavat ennen kaikkea asunnon omistajiin ja syövät myös asuntosijoittajien tuottoja, kun kustannuksia ei välttämättä voida siirtää vuokriin heikentyneen kysyntätilanteen takia, Kostiainen sanoo.
Vuokratason nousu hidastunut selvästi
Asuntojen vuokrat nousivat viime vuonna keskimäärin 0,8 prosenttia – yhtä paljon pääkaupunkiseudulla kuin muualla Suomessa. Turussa ja Tampereella kasvu oli hieman yli keskiarvon.
Kostiaisen mukaan pääkaupunkiseudun vuokramarkkinoille on kasautunut selvää ylitarjontaa pandemian aikana, kun etätöihin siirtyneet ihmiset ovat hakeneet väljempiä asumisratkaisuja kehyskunnista ja samaan aikaan vuokrayksiöiden rakentaminen on jatkanut kasvua.
– Vuokramarkkinoiden ylitarjonta on näkynyt vaajakäyttöasteiden nousuna sekä vuokrien nousun pysähtymisenä, ja paikoitellen loivana laskuna uusissa vuokrasopimuksissa.
Nordea odottaa kuitenkin vuokramarkkinatilanteen asteittain paranevan asuntosijoittajan näkökulmasta. Koronarajoitusten poistuminen tarkoittaa myös palvelualojen työpaikkojen paluuta. Samalla matkailun ja tapahtumien uudelleen käynnistyminen kiihdyttävät lyhytaikaisvuokrausta ja opiskelijatkin todennäköisesti palaavat ensi syksynä useamman ikäryhmän toimesta vuokramarkkinoille.
Korkojen nousu tekee myös vuokra-asumisesta suhteellisesti houkuttelevampaa, kun omistusasumisen rahoituskustannukset kasvavat.
Suomalaisilla euroaluetta suurempi korkoriski
Suomalaisten kotitalouksien asuntolainat ovat lähes kokonaan vaihtuvakorkoisia, eikä kiinteiden korkojen osuus ole merkittävästi muuttunut 2000-luvun aikana.
Suomalaisten asuntovelallisten voidaan katsoa kantavan suurempaa korkoriskiä kuin muualla euroalueella, jossa asuntolainoista yli 80 prosenttia on kiinteäkorkoisia.
Pajalan mukaan lainamarginaalit ovat Suomessa Euroopan matalimpia, mikä osaltaan on pitänyt suomalaisten korkomenot maltillisena.
– On kuitenkin hyvä huomata, että vaikka suomalaisten kotitalouksien nettovelkaantuminen ei ole kasvanut viime vuosina, niin viitekoron muutokset tulevat vaikuttamaan kotitalouksien käytettävissä oleviin varoihin. Siksi kannustamme varautumaan tulevaan korkojen nousuun esimerkiksi säästämällä asuntolainan ohella jatkossakin, kehottaa Pajala.