Usoltsevin perhe katosi tykkänään syyskuussa 2025. Sergei Usoltsev, 64 vuotta, hänen vaimonsa Irina, 48, ja pariskunnan viisivuotias tytär Arina. Edes perheen 12-vuotiasta corgi-koiraa ei ole sen koommin nähty.
Perhe nähtiin viimeksi vaeltamassa Kuturtšinskoje Belogorien seudulla eteläisessä Siperiassa.
Sergei Usoltsev on kotoisin samalta seudulta. Hän on työskennellyt liikemiehenä ja omistaa maalitehtaan. Hän on myös osakkaana yksityisessä kielikoulussa. Irina Usoltseva puolestaan on psykologi yksityisessä terapiatalossa. Molemmilla on myös aikuisia lapsia edellisistä avioliitoistaan.
Kuturtšinskoje Belogorie on suosittua vaellusseutua, jossa reitit on merkitty ilmeisen hyvin. Perhe saapui alueelle 27. syyskuuta, kävi paikallisessa kaupassa ja yöpyi virkistysalueen vuokramökissä. 28. syyskuuta oli sunnuntai. Aamupäivästä he lähtivät ulkoilemaan. Sää oli ajankohtaan nähden hyvin lämmin, suorastaan kesäinen, ja perhe oli varustautunut kevyesti. Sää kuitenkin heikkeni päivän mittaan, mutta perhettä ei kuulunut takaisin.
Maanantaina Irina Usoltsevan esimies huolestui, kun psykologi ei tullut töihin. Hän otti yhteyttä Usoltsevan aikuiseen poikaan, ja poika otti yhteyttä poliisiin.
Perheen auto jäi parkkiin. Sieltä löytyivät heidän passinsa, noin 300 000 ruplaa rahaa (noin 4 euroa), sekä rouva Irina Usoltsevan puhelin. Sergei Usoltsevin puhelimen paikantui tukiasemaan vielä myöhään sunnuntai-iltana. Sen jälkeen – ei mitään.
Etsinnät
Etsinnät käynnistyivät maanantaina. Ne jatkuivat aktiivisina ensimmäiset kaksi viikkoa lokakuun puoleenväliin saakka. Venäläisen Gazeta-lehden mukaan ainakin 1500 ihmistä osallistui etsintöihin, mutta tuloksetta.
Uusi etsintävaihe käynnistettiin tammikuussa. Tuolloin Gazetalle puhuneet etsintäpartiot pitivät hengissä löytymisen mahdollisuuksia aika olemattomina, sillä taigalla olosuhteet ovat melko ankarat. Sää on arvaamaton ja voi muuttua nopeasti, eikä Usoltsevin perheellä ollut kunnon varusteita. Ihminen pystyy toki kävelemään neljässä kuukaudessa satojakin kilometrejä, mutta ei ilman että saa välillä suojaa ja ravintoa.
Maanantaina Usoltsevin perheen etsinnät on käynnistetty uudelleen kolmatta kertaa. Joidenkin lähteiden mukaan ne eivät ole koskaan loppuneetkaan, mutta ehkä nyt voidaan puhua uudesta aktiivivaiheesta.
Mitä tapahtui?
Venäjän vakavien rikosten tutkintakomitea kommentoi maanantaina, ettei heillä ole näyttöä sen teorian tueksi, että perhe olisi siepattu. Huhut ovat nimittäin velloneet tapauksen ympärillä villeinä. Samalla seudulla katosi vuonna 2019 myös toinen kokenut taigankävijä, eikä häntäkään ole tähän päivään mennessä löydetty.
Sergei Usoltsev on kasvanut samoilla seuduilla, samoillut taigalla ja tuntee alueen hyvin. Maako heidät nielee?
Monet ovat arvelleet, että perhe olisi joutunut karhun tai karhujen hyökkäyksen uhriksi. Tämän todennäköisyyttä vastaan puhuu kuitenkin se seikka, että perheen koira, 12-vuotias corgi nimeltä Lada oli heidän mukanaan. Yleensä karhut välttelevät koiria vähintään yhtä paljon kuin ihmisiä.
Tapaus on omiaan lietsomaan venäläisten, ja miksei muidenkin, mielikuvitusta. Monet venäläiset somekeskustelijat uskovatkin, että Usoltsevien perhe järjesti katoamisensa itse ja on jo kaukana Venäjältä. He halusivat karkuun.
Tällekään teorialle ei oikein ole tukea. Sergei Usoltsevin yhtiökumppanin mukaan maalitehtaalla on mennyt mukavasti, kummallakaan ei ollut velkoja, perheen kissalle oli Usoltsevan aikuisen pojan mukaan jätetty ruokaa ja vettä noin kahden päivän tarpeiksi.
Ei ollut mitään syytä paeta. Tai ei ainakaan mitään näkyvää syytä.
Huhuja
Mutta huhut jatkavat vellomistaan, koska ihmisten on äärimmäisen vaikeaa hyväksyä sitä kukaan katoaisi kuin tuhka tuuleen. Nimettömät verkkokirjoitukset kertaavat Sergei Usoltsevin työuraa ja huomauttavat, että hän tuotti maaleja puolustusteollisuudelle ja poliisit löysivät katoamisen jälkeen miehen kassakaapista kartan, joka esitti Kazakastanin rajaseutua. Lyhimmilläänkin Kuturtšinskoje Belogoriesta on kuitenkin matkaa Kazakstaniin noin 1600 kilomeriä.
Huhujen mukaan amerikkalaisetkin olivat Usoltsevista kiinnostuneita, olihan hän saanut sieltä apurahan melkein 20 vuotta sitten. Hän teki liikematkoja sekä Kazakstaniin että Yhdysvaltoihin, mutta myös Suomeen. Uskoo, ken tahtoo. Perhe kuitenkin on ollut kateissa kohta yhdeksän kuukautta – kuin maan nielemänä.