Kolme neljäsosaa Kuntaliiton Talousbarometriin vastanneista talousjohtajista arvioi kuntansa talouden tilan tällä hetkellä keskimääräiseksi tai vahvaksi. Sen sijaan yksi neljäsosa vastaajista kertoi kuntansa taloutensa olevan heikko tai erittäin heikko.
Kuntien talousjohtajien tunnelmat synkkenevät, kun arvioidaan kunnan talouden tilaa 12 kuukauden kuluttua. Puolet vastaajista arvioi kunnan talousnäkymät huonoiksi tai erittäin huonoiksi. Yksikään kunta ei pidä talousnäkymiä erittäin hyvänä.
Talousjohtajat arvioivat taloustilannetta asteikolla yhdestä kuuteen, jossa yksi on erittäin huono ja kuusi on erittäin hyvä. Keskimääräinen arvio kunnan taloustilanteesta tippuu nykyhetken 3,3:sta 2,6:een.
– Kuntien heikentyvät talousodotukset kuvastavat Suomen talouden vaimeita kasvunäkymiä, jotka välittyvät kuntatalouteen sekä heikompina kuntien verotuottoina että korkeampina menoina. Suhdanteiden vaihtelut välittyvät kuntatalouteen usein viiveellä, tiivistää Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio tiedotteessa.
– Viime vuoden marraskuussa kuntien valtionosuusrahoitukseen kohdistettiin yllättäen satojen miljoonien eurojen lisäleikkaus. Tämä Kuntien Black Friday lienee yksi suurimmista syistä talousbarometrin heikkojen tunnelmien takana, Punakallio toteaa.
– Jo pitkään on ollut tiedossa myös se, että vuonna 2023 kuntien talous on poikkeuksellisen vahva sote-muutokseen liittyvien niin sanottujen verohäntien vuoksi. Verohäntien yli miljardin euron vaikutus väistyy pois vuonna 2024, hän jatkaa.
Talouden näkymissä ja investointitarpeissa näkyy kuntakentän erilaisuus
Tunnelmat kunnan taloudellisesta nykytilanteesta arvioitiin vahvimmaksi asukasmäärältään suurimmissa kunnissa sekä Lapissa, Uudellamaalla sekä Kanta-Hämeessä.
Odotukset tulevista näkymistä olivat melko yhdenmukaiset eri suuruisissa kunnissa. Myös alueellisesti tarkastellen taloustunnelmat jakaantuivat varsin tasaisesti, joskin Kanta-Häme erottuu joukosta muita heikompana ja Kainuu muita vahvempana.
Heikentyvät talousodotukset näkyvät myös siinä, että yli 80 prosenttia vastaajista ennakoi kunnassaan kohtalaisia tai huomattavia sopeutustoimia. Kuntakentän erilaisuus näkyy kuitenkin myös siinä, että peräti 30 kunnassa ei ole tarvetta sopeutustoimille.
– Sote-muutos muutti yksittäisten kuntien tulopohjaa dramaattisesti. Taloudelliset tilanteet ja näkymät tuleville vuosille samankin kuntakokoryhmän tai maakunnan sisällä voivat vaihdella huomattavasti, Punakallio muistuttaa.
– Erilaiset kunnat ja kaupungit tarvitsevat paikallista liikkumavaraa ratkaistakseen omat haasteensa. Tässä tilanteessa tarvitaan toimintaa jäykistävien normien keventämistä ja rahoitusjärjestelmän kokonaisvaltaista uudistamista.
Kuntien investointinäkymät vaihtelevat melko paljon ympäri Suomea. Noin neljäsosa kunnista ennakoi investointimenojen pienenemistä lähivuosina. Suurin osuus, 44 prosenttia, arvioi investointiensa kuitenkin lisääntyvän ja noin kolmasosa vastaajista ennakoi investointien pysyvän ennallaan. Investointien kasvu on voimakkainta suurissa kunnissa.
Investointitarpeiden kasvu, menopaineet ja heikentyvä tulorahoitus näkyvät siinä, että valtaosa vastaajista odottaa kuntakonsernin lainamäärän kasvavan taloussuunnitelmakaudella. Konsernivelan kasvu painottuu isoimpiin kaupunkeihin. Pienemmät kunnat ennakoivat myös lainakannan pienenemistä.
Kysely toteutettiin 23.–26.1. ja siihen vastasi 175 kunnan talousjohtajaa. Manner-Suomessa on 293 kuntaa.