Taantuma jatkuu vielä talven yli, mutta ensi vuoden kuluessa elpyminen käynnistyy kotimarkkinoiden vedolla, arvioi Kuntarahoitus tuoreessa suhdanne-ennusteessa. Kuntien talous on kestänyt tänä vuonna yllättävän vahvana, mutta sote-uudistuksen loppulaskusta aiheutuva valtionosuusleikkaus nollaa näitä hyötyjä tulevina vuosina.
Syksyn talouskehitys on ollut pääpiirteissään Kuntarahoituksen odotusten mukaista. Tilastojen tarkentumisen vuoksi Kuntarahoitus kuitenkin alentaa kuluvan vuoden bkt-ennustettaan -0,5 prosenttiin, kun se edellisessä, syyskuussa julkaistussa ennusteessa oli -0,3 prosenttia.
Lähivuosien bkt-arviot sen sijaan pysyivät ennallaan ensi vuoden -0,3 prosentissa ja vuoden 2025 kahdessa prosentissa.
– Taloutta kuormittavien tekijöiden yhteisvaikutus on voimakkaimmillaan kuluvan talven aikana. Odotamme positiivisen käänteen ajoittuvan ensi vuoden keskivaiheille, Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala sanoo.
Myöskään työttömyyden ennusteuraa ei muutettu, vaikka työllisyys onkin kuluvan vuoden aikana kehittynyt aavistuksen odotuksia heikommin.
Kuluttajahintojen nousu puolestaan näyttäisi hidastuvan hieman Kuntarahoituksen aiempia arvioita nopeammin. Uuden ennusteen mukaan vuoden 2023 keskimääräinen inflaatiovauhti yltää vielä 6,3 prosenttiin, mutta laskee jo ensi vuonna 2,0 prosenttiin ja vuonna 2025 1,7 prosenttiin.
– Vaikka makrotalouden ennustelukuihin tekemämme muutokset ovat lähinnä vain teknisluonteisia tarkentumisia, suhdannenäkymän riskit ovat kasvaneet. Rakennusalan laman lopullista syvyyttä ja mahdollisia kerrannaisvaikutuksia muille toimialoille on vielä vaikea hahmottaa, ja myös euroalueen inflaatiokehitykseen liittyy edelleen epävarmuutta, Vesala arvioi.
– Toisaalta perusennustettamme selvästi nopeampikin elpyminen on aivan mahdollista. Parhaassa tapauksessa korkotason aleneminen vahvistaa kysyntätekijöitä odotettua voimakkaammin ja laajemmin, jolloin talouden nousukäänne voi olla yllättävän jyrkkä, Vesala jatkaa.
Valtionosuuksien pysyvät leikkaukset heikentävät kuntien tulevia vuosia
Kuntarahoituksen joulukuun kuntatalousennusteessa on hyödynnetty aiempaa laajemmin tiedossa olevia ja perustellusti ennakoitavissa olevia tulevia tapahtumia, kuten vuoden 2024 veronkorotukset ja valtionosuuksien lisäsiirron sekä tehostamisohjelmien vaikutukset. Tämän myötä kuntatalouden ennuste on lähivuosien osalta Kuntarahoituksen aiempia ennusteita positiivisempi.
– Kuluvana vuonna kuntatalous on kestänyt suhdanne- ja inflaatioriskejä pelättyä paremmin. Esimerkiksi verotulot ovat toteutuneet noin 300 miljoonaa euroa ennakoitua suurempina ja kaiken kaikkiaan vuoden 2023 ylijäämä nousee noin 2,3 miljardiin euroon. Vahva vuosi parantaa lähtökohtia myös seuraavaan vuoteen, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.
Pidemmän aikavälin talousnäkymiä kuitenkin heikentää marraskuussa kunnat yllättänyt tieto sote-uudistuksen ennakoitua suuremmasta loppulaskusta. Kuntien saamia valtionosuuksia leikataan pysyvästi noin 500 miljoonalla eurolla. Vuoden 2024 heikennys lykätään vuosille 2025–2027, mikä kasvattaa valtionosuusvähennyksen kyseisinä vuosina vajaaseen 700 miljoonaan vuodessa.
Hallitus on ilmoittanut selvittävänsä mahdollisuutta kompensoida kunnille valtionosuusleikkausten vaikutuksia, mutta näiden toimenpiteiden sisällöstä ei ole vielä tietoa.
Kuntien lainakanta kasvaa Kuntarahoituksen uuden arvion mukaan vuoteen 2027 mennessä noin 22,3 miljardiin euroon. Tämä tarkoittaa keskimäärin 1,3 miljardin euron vuosittaista kasvua.
Ilman investointeja ei synny uutta kasvua
– Kuntien rakentamismenot eivät ole vuonna 2023 nousseet pelätysti, mutta osin tämä johtuu siitä, että suunniteltuja hankkeita on jäänyt toteuttamatta, Kallio sanoo.
Valtionosuustulojen heikentyessä jatkossa pysyvästi Kuntarahoitus arvioi kuntien investointitalouden ja rahavirtojen painuvan 1,0–1,5 miljardia euroa alijäämäisiksi, vaikka käyttötalous kehittyykin keskipitkällä aikavälillä 0,6–1,1 miljardia euroa ylijäämäiseksi.
– Jotta talouskehitys pysyy siedettävällä tasolla, kuntien on tehostettava toimintaansa, parannettava talouskuria ja tehtävä veronkorotuksia. Samaan aikaan on kuitenkin syytä muistaa, että uutta kasvua ei synny ilman investointeja, Kallio huomauttaa.
– Vihreää siirtymää edistävät yritysten energiainvestoinnit tuovat jo nyt etenkin Länsi-Suomeen uusia työpaikkoja ja elinvoimaa, mutta niiden ajamana koko Suomella on tilaisuus uudistua kilpailukykyisemmäksi. Verkostoituminen on muutenkin suomalaisen kuntakentän elinehto, mutta erityisesti kilpailussa investoinneista alueiden on entistä vahvemmin rakennettava omiin vahvuuksiin ja erityispiirteisiin perustuvia klustereita, Kallio sanoo.