Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli helmikuussa -11,9, kun se tammikuussa oli -12,7 ja joulukuussa -18,5. Viime vuoden helmikuussa luottamusindikaattori sai arvon 0,5. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -2,1.
Helmikuussa luottamus talouteen oli poikkeuksellisesti vahvinta Itä-Suomessa (luottamusindikaattori -3,1). Heikointa luottamus oli Pohjois-Suomessa (-17,8). Väestöryhmistä ylemmät toimihenkilöt olivat optimistisimpia (-4,7). Kielteisimmin talouskehitystä arvioivat helmikuussa työttömät (-17,9).
Helmikuussa kuluttajien näkemykset taloudesta paranivat aavistuksen tammikuuhun verrattuna. Tästä huolimatta nykytilan arvio ja odotus omasta taloudesta ja varsinkin odotus Suomen taloudesta olivat edelleen hyvin heikot. Viime vuoden helmikuuhun nähden talouden näkymät olivat nyt selvästi huonommat.
Nykytilan arvio ja odotus omasta taloudesta sekä odotus Suomen taloudesta paranivat hieman tammikuusta (saldoluvut -8,7, 3,8 ja -18,4) helmikuuhun (-5,9, 4,3 ja -17,5).
Kuluttajista 33 prosenttia arvioi helmikuussa, että heidän oman taloutensa tila on heikompi kuin vuosi sitten. Vain 22 prosenttia kuluttajista piti omaa talouttaan kyselyhetkellä viimevuotista vahvempana.
Peräti 80 prosenttia kuluttajista oli sitä mieltä, että Suomen taloustilanne on nyt huonompi kuin vuosi sitten, ja vain viisi prosenttia näki sen parempana.
Helmikuussa 19 prosenttia kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Lähes puolet eli 45 prosenttia kuluttajista puolestaan arvioi maamme talouden heikkenevän. Oman taloutensa kohentumiseen luotti helmikuussa 26 prosenttia kuluttajista ja 19 prosenttia pelkäsi taloutensa huononevan vuoden kuluessa.
Työttömyys ei pelota
Kuluttajien odotus yleisen työttömyystilanteen kehityksestä Suomessa pysyi helmikuussa pitkän ajan keskitasolla. Kuluttajista vain 15 prosenttia odotti, että työttömyys vähenee seuraavan vuoden aikana, ja 39 prosenttia arvioi työttömyyden lisääntyvän.
Helmikuussa työlliset kuluttajat eli palkansaajat ja yrittäjät kokivat omakohtaisen työttömyyden tai lomautuksen uhan samanlaiseksi kuin keskimäärin pitkällä ajalla. Työllisistä kuusi prosenttia uskoi uhan viime kuukausina vähentyneen omalla kohdallaan ja 15 prosenttia arvioi riskin kasvaneen. Tasan puolet eli 50 prosenttia työllisistä koki helmikuussa, ettei heillä ole lainkaan vaaraa joutua työttömäksi tai lomautetuksi.
Arvio inflaatiosta ennätystasolle
Helmikuussa kuluttajien arvio kyselyhetken inflaatiosta nousi taas ennätystasolleen. Odotus hintojen muutoksesta vuoden kuluttua säilyi lähes ennallaan matalampana.
Kuluttajat arvioivat helmikuussa, että kuluttajahinnat ovat nousseet 8,6 prosenttia viime vuoden helmikuusta ja nousevat 5,2 prosenttia seuraavan vuoden aikana.
Kuluttajista peräti 92 prosenttia oli sitä mieltä, että hinnat ovat nousseet vuodessa paljon tai melko paljon, mutta enää 36 prosenttia odotti hintojen nousevan vähintään samaa vauhtia myös tulevina kuukausina.
Lainanotto ja säästäminen ei kannata
Helmikuussa ajankohtaa pidettiin viime kuukausien tapaan erittäin huonona lainanotolle ja myös säästämiselle. Kuluttajista vain kymmenen prosenttia arvioi ajan otolliseksi lainan ottamiselle ja 36 prosenttia piti säästämistä kannattavana.
Samalla myös aikomukset lainanottoon olivat hyvin vähäisellä tasolla. Helmikuussa vain 13 prosenttia kuluttajista suunnitteli ottavansa lainaa vuoden sisällä.
Oman rahatilanteensa kuluttajat arvioivat helmikuussa jälleen hyväksi. Mahdollisuuksia säästämiseen tulevina kuukausina ennakoitiin olevan tavanomaisen verran. Rahaa oli helmikuussa jäänyt säästöön 58 prosentilla kuluttajista ja 74 prosenttia uskoi pystyvänsä säästämään seuraavan vuoden aikana.
Isoja ostoksia ei tehdä
Helmikuussa ajankohtaa pidettiin edelleen hyvin epäedullisena kestotavaroiden ostamiselle. Kuluttajista vain yhdeksän prosentin mielestä hetki oli otollinen hintaville hankinnoille.
Aikeita käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan seuraavan vuoden aikana oli kuluttajilla helmikuussa yhä erittäin niukalti. Ostoaikeet laantuivat varsinkin vuodentakaisiin verrattuna. Helmikuussa vain kahdeksan prosenttia kuluttajista aikoi lisätä ja melkein puolet eli 47 prosenttia vähentää rahankäyttöään kestokulutukseen seuraavan vuoden aikana.
Auton ostoa seuraavan vuoden aikana harkittiin helmikuussa vähemmän kuin normaalisti pitkällä ajalla. Sama tilanne vallitsi asunnon ostamisen ja myös peruskorjaamisen suhteen.
Helmikuussa 13 prosenttia kuluttajista aikoi joko varmasti tai mahdollisesti ostaa henkilöauton vuoden sisällä. Asunnon ostoa tai talon rakentamista harkitsi vain 11 prosenttia kuluttajista. Kuluttajista 15 prosenttia suunnitteli käyttävänsä rahaa kodin peruskorjaamiseen seuraavan vuoden aikana.
Tiedot perustuvat kuluttajien luottamustutkimukseen, johon vastasi 1.–16. helmikuuta 1 008 Suomessa asuvaa henkilöä.